Iso asuntolaina kallistuu tänä vuonna merkittävästi verrattuna vuodentakaiseen. Korkosuojauksia otetaan nyt kuitenkin jopa vähemmän kuin ennen korkojen nousua.
Noin joka kymmenes pääkaupunkiseudun kodinomistaja joutuu tänä vuonna kaivamaan jopa 9 000 euroa lisää rahaa asuntolainansa maksuun.
9 000 euron korotus tulee lainanhoitokuluihin tänä vuonna, jos 400 000 euron asuntolainan edellinen korontarkistuspäivä on ollut nollakoron aikana. Toukokuussa 2022 12 kuukauden euribor oli hieman alle 0,3 prosentissa ja vielä heinäkuussakin alle 1 prosenttia. Nyt Suomen yleisin asuntolainan viitekorko on noussut jo yli 3,8 prosenttiin.
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti toissa torstaina nostavansa ohjauskorkoaan vielä 0,25 prosenttia 10. toukokuuta alkaen. Ohjauskorko vaikuttaa välillisesti myös asuntolainojen viitekorkoihin, joten euriborkin noussee yhä.
Yli 400 000 euron asuntolainat ovat leimallisesti pääkaupunkiseutulainen piirre: Danske Bankin asiakkaista pääkaupunkiseudulla 10 prosentilla ja muualla Uudellamaalla 4 prosentilla. OP Uusimaalla luvut ovat 13 ja 3 prosenttia. Nordea ei kerro tietoa isojen lainan osuudesta julkisuuteen.
Suurilla lainoilla ostetaan tyypillisesti arvoasuntoja tai isoja omakotitaloja, kertoo Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
– Asiakkaat ovat keskimääräistä varakkaampia, eikä asuntolainan koko vaikuta heidän kykyynsä selviytyä lainanhoitomenoista.
Toisaalta 400 000 eurolla ei pääkaupunkiseudulla välttämättä asu kovin hulppeasti.
– Helsingin kantakaupungissa (Ullanlinna, Punavuori, Töölö, Katajanokka, Kruununhaka) jo kaksiosta joutuu maksamaan 400 000 euroa. Espoossa omakotitalo maksaa pääsääntöisesti yli 500 000 ja yli neljän huoneen rivitalot yli 400 000 euroa, kertoo OP Uusimaan henkilöasiakasrahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Riikka Kangas. .
Helsingin kantakaupungissa jo kaksiosta joutuu maksamaan 400 000 euroa.
Riikka Kangas, OP Uusimaa
Tapiolassa, Haukilahdessa, Matinkylässä ja Westendissä yli 400 000 euron hintaan saa varautua aina, jos etsii yli kolmen huoneen asuntoa.
Yli 400 000 euron asuntokauppoja tehtiin tämän vuoden tammi-huhtikuussa Helsingissä 350, Kangas kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) tilastoista.
Espoossa tämän hintaluokan koteja myytiin samalla ajanjaksolla noin 120 ja Vantaalla 25.
Muualla Uudellamaalla isoja asuntolainoja on huomattavasti vähemmän. Tuusulassa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä ostettiin alkuvuodesta 10 yli 400 000 euron omakotitaloa. Järvenpäässä määrä oli 5, Keravalla 2 ja Lohjalla 3.
– Isossa kuvassa asuntoluottojen määrät ovat säilyneet miltei samalla tasolla, sillä asiakkaiden maksukyvyssä ei ole tapahtunut muutosta. Samalla rahalla on saanut ostotilanteessa hivenen enemmän neliöitä asuntojen hintojen laskettua, Riikka Kangas kertoo.
Keskimääräinen asuntolaina Uudellamaalla on pankista riippuen 125 000–205 000 euroa, asteikon matalin pää on Nordean ja korkein OP:n.
Pääkaupunkiseudulla lainaa on nostettu Danske Bankissa keskimäärin 222 000 euroa, Nordeassa 170 000 euroa.
Ennen korkojen nousua otetuista asuntolainoista on Uudellamaalla korkosuojattu noin joka kolmas, kerrotaan Nordeasta. OP Uusimaassa suojausaste on samaa luokkaa, viime heinäkuussa 30 prosenttia. Helsinkiläiset suojaavat asuntolainojaan hieman vähemmän kuin muut uusmaalaiset.
– Korkosuojausten kysyntä nousi voimakkaasti heti alkuvuonna 2022 ja kaikkein aktiivisimmat kuukaudet olivat heti alkuvuonna, kertoo OP:n Riikka Kangas.
Hänen mukaansa asuntovelalliset hakevat nyt paljon korkosuojaa myös aiemmin otettuihin lainoihinsa. Toisaalta korkosuojausten osuus OP Uusimaan asuntolainakannasta on edelleen vain 31,6 prosenttia.
Ehkä hieman yllättäen asuntolainojen korkosuojausinto näyttää tänä keväänä jopa laskeneen, sillä maaliskuussa otetuista uusista asuntolainoista on OP Uusimaalla suojattu vain 28,5 prosenttia.
Nordeasta kerrotaan, että uusista lainoista suojataan nyt vain viidennes, Dansken mukaan noin kolmannes.
Innon laantumista voi selittää se, että korkokatto ei tällä hetkellä pysäytä korkoa kovin alas. Toukokuun alussa katto on noin 4–4,5 prosentissa. Se, mille tasolle korkokatto asettuu, vaihtelee pankkien mukaan kuitenkin käytännössä päivittäin.
Niillä, jotka ottivat korkosuojan nollakoron aikana, lainanhoitokulut pysyvät yhä varsin kohtuullisina.
– Ennen korkojen nousua otettujen korkosuojien keskimääräinen suojataso on noin 1,3 prosenttia ja niiden keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika on noin 3,5 vuotta, Nordean Jussi Pajala kertoo.