Finnoon venesatamassa on varhain arkiaamuna rauhallista. Veneenomistajia lukuun ottamatta harvalla on asiaa syrjässä isoista liikennevirroista sijaitsevaan satamaan.
Tulevaisuudessa aluetta odottaa valtava muutos: Finnoonrantaan pitäisi nousta merellinen kaupunginosa rantabulevardeineen. Jotta paikalle voisi rakentaa enemmän arvokkaita asuntoja, sataman edustalle on suunniteltu myös tekosaarta.
Sama rauha jatkuu Espoon ja Kirkkonummen rajalla Luomassa. Vanhojen tilojen lomassa kiertelee hiekkateitä, taustalla siintää meri. Maan tasalta katsottaessa voi hetkeksi unohtaa, että vehreän rantaniityn halkaisevat sekä rantarata että Kehä III.
Kuten Finnoossa, Luoman tai viereisen Mankin rauhan päivät saattavat olla luetut, sillä niityille on kaavailtu kymmenien junien varikkoa.
Nämä kaksi poikkeuksellisen haastavaa päätöstä espoolaispoliitikot saavat pian eteensä. Jo ensi syksynä poliitikkojen pitäisi pystyä sopimaan sekä junavarikon sijoituksesta että Finnoon tekosaaresta.
Finnooseen liittyy myös Suomenojan venesatama ja sen isojen veneiden talvisäilytys. Niille pitäisi löytää korvaavia paikkoja, kun ranta tulevaisuudessa rakennetaan asuinkäyttöön.
Taustalla on valmisteilla oleva yleiskaava, joka kattaa ison osan eteläistä Espoota. Varsinainen yleiskaava tulee päätöksentekoon vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta sen alueelle sisältyvät kipukohdat on tarkoitus tuoda poliitikkojen linjattavaksi jo syksyllä.
Kysyimme Espoon kahden suurimman puolueen, kokoomuksen ja vihreiden näkemyksiä aiheista.
Ylivoimaisesti haastavin päätös on junavarikon sijainti. Varikko tarvitaan kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti -jatkeen myötä lisääntyvän junaliikenteen vuoksi. Paikat, joihin mahtuisi 60–80 junaa seisomaan yöksi, ovat kuitenkin kortin alla, ja harva asukas haluaa massiivista varikkoa naapuriinsa.
Selvityksissä parhaiksi vaihtoehdoiksi ovat nousseet Mankki ja Luoma, jotka sijaitsevat vierekkäin Espoon ja Kirkkonummen rajan molemmin puolin, radan ja Kehä III:n risteyksen tuntumassa. Varikon sijaintipaikasta väännetään siis myös Kirkkonummen kanssa.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok). sanoo, että asiassa vilkuillaan myös hallitusohjelmaa ja sitä, linjataanko siinä jotakin Espoo-Salo -oikoradasta eli tunnin junasta.
– Jos tunnin junasta tulisi jonkinlainen päätös, Espoon kannalta kiinnostava paikka varikolle olisi Ämmässuo. Ämmässuo ei kuitenkaan toimi, ellei tunnin junaa rakenneta, Vuornos toteaa.
Vuornos arvioi, että Mankki ja Luoma jäävät käytännössä ainoiksi vaihtoehdoiksi, jos Espoo-Salo -oikorataa ei edistetä.
Lue myös:
– Espoossa on tutkittu myös kallion sisään rakennettavaa vaihtoehtoa Espoon keskuksen ja Kauklahden välillä, mutta se osoittautui valtavan kalliiksi.
Onko kokoomuksessa jo päätetty kanta varikon sijaintiin?
– Asiasta ei ole keskusteltu vähään aikaan. Uskon, että otamme lopulta aika pragmaattisen linjan, jos vaihtoehtoja ei ole, hän sanoo.
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, vihreiden Henna Partanen sanoo, ettei varikon sijaintiin ole helppoja ratkaisuja.
– Sijaintipaikkoja on selvitetty useita, eikä mitään autuaaksi tekevää vaihtoehtoa ole. Kaikissa on omat, erilaiset haasteensa: kustannukset, tekniset seikat, asuntojen läheisyys tai luontoarvot. Varikon sijoittaminen Ämmässuolle tulevan ESA-radan varteen puolestaan vaatisi paljon tilaa vievän kolmioraiteen Espoon keskuksen jälkeen ja Ämmässuolla on paljon muutakin toimintoa, sanoo Partanen.
Vihreillä on Partasen mukaan erilaisia näkökulmia varikon sijainnista. Omaa kantaansa hän ei ole valmis kertomaan ennen, kun pöydällä on kaikki asiasta tehdyt selvitykset.
– Uskon, että meillä on poliittista tahtoa tehdä päätös nopeasti. Mutta tämä vaatii selkärankaa myös Kirkkonummen päättäjiltä. Ei voi olla niin, että pelkästään Espoon sijaintipaikat ovat vaihtoehtoina, Partanen huomauttaa.
Hän penää myös valtiolta signaalia osallistumisesta varikon kustannuksin.
Lue myös:
Espoolainen tutkija huolestui lähimetsästään – "On todella ahdistava ajatus"
Helppoa ei tule olemaan myöskään Finnoon satama-alueesta päättäminen. Espoo on suunnitellut alueelle korkeatasoista meriasumista rantabulevardeineen ja tekosaarineen 2010-luvulta saakka, mutta hanke ei ole viime vuosina edennyt. Asuinrakentaminen sijoittuisi pian purettavan jätevedenpuhdistamon sekä venesataman alueelle.
Fortumin voimalaitos tulee pysymään rannassa jatkossakin.
Jotta arvokkaita merenrantatontteja ja niistä irtoavia maanmyyntituloja saataisiin mahdollisimman paljon, Finnoon rantaan on suunniteltu myös tekosaarta. Vuonna 2012 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun ehdotuksissa alue on kuin Dubai erilaisine saarirakennelmineen.
– Tekosaari on suurin kysymys Finnoon osalta, myöntää Vuornos.
Hän muistuttaa, että Espoo on luvannut sekä nykyisille että tuleville asukkaille, että Finnoon ranta saadaan ihmisten käyttöön ja siitä tulee viihtyisä.
– Isoin kysymys on, voidaanko tekosaari toteuttaa niin, että lintukosteikko ei vaarannu. Kaupungin kannalta on toki houkuttelevaa, jos merellistä asumista voidaan tarjota enemmän.
Vuornos sanoo itse suhtautuvansa tekosaareen avoimesti.
– Se on vaihtoehtoehto, jota pitää harkita. Merentäytöistä on runsaasti kokemusta Helsingistä, sieltä saadaan varmasti oppia. Ja kun on ollut huolta siitä, pystyykö Espoo houkuttelemaan hyviä veronmaksajia, tekosaari olisi yksi ratkaisu siihen.
Lue myös:
Lue myös:
Finnoon tekosaari odottaa päätöstä – Espoon 17 000 asukkaan uusi merikaupunginosa rakenteille 2020
Vihreiden Henna Partanen ei jaa Vuornoksen näkemyksiä.
– Vihreät ovat vastustaneet tekosaarta jo aiemmin. Se on ylimitoitettu ja luonnon kannalta haitallinen. Mutta selvää on, että kun Finnoo rakentuu, ranta ei voi jäädä sellaiseksi kuin nyt, hän sanoo.
Partasen mielestä tekosaaren rakentaminen olisi myös taloudellinen riski. Saaren ja rannan täyttämisen on arvioitu maksavan 50–80 miljoonaa euroa (HS 1.2.2021).
– Tiettyyn asukasmäärätavoitteeseen ei pidä hirttäytyä, vaan tärkeintä on, että alueesta tulee toimiva kokonaisuus. Uusia asuntoja tulee varmasti reilusti ilmankin saarta.