Kirkkonummella on kehkeytynyt pienoinen kunnallispoliittinen myrsky johtavien viranhaltijoiden ruotsin kielen taidoista.
Kunnassa on taitettu peistä uuden opetusjohtajan valinnasta ja erityisesti RKP:n kuntapäättäjät ovat vaatineet viran laittamista uudelleen hakuun.
Kielikysymys on muhinut Kirkkonummen kunnassa jo pidempään. Ruotsin taito nostettiin esille viime viikolla myös uuden kunnanjohtajan valinnassa.
Kysymys ruotsin kielen osaamisesta leimahti toden teolla viime kuun alussa sen jälkeen, kun Kirkkonummen sivistys- ja vapaa-aikalautakunta valitsi opetusjohtajan virkaan kasvatustieteen maisteri Astrid Kauberin, joka on hoitanut tehtäviä viransijaisena. Virka oli julkisessa haussa ja siihen tuli viisi ylemmän korkeakoulututkinnon omaavaa hakijaa.
Päätöksestä jätettiin peräti yhdeksän oikaisuvaatimusta, jotka olivat samansisältöisiä. Niissä kyseenalaistettiin Kauberin ruotsin kielen taidon riittävyys virkaan.
Kiistan juuret juontavat viime syksylle, jolloin Kirkkonummella muutettiin opetustoimen organisaatiota.
Uusi opetusjohtaja vastaa nyt myös ruotsinkielisistä kouluista, kun taas aiemmin suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä opetustoimessa oli erilliset opetusjohtajan virat.
Oikaisuvaatimuksissa vaadittiin, että opetusjohtajan virkaan pitää valita henkilö, joka pystyy hoitamaan tehtäviään ja yhteydenpitoa ruotsinkielisten koulujen kanssa sujuvasti myös ruotsiksi.
Opetusjohtajan viran täyttämisessä ei ollut erityistä kielitaitovaatimusta ruotsin kielessä. Ehtona oli viranhaltijoiden normaali vaatimus molempien kotimaisten kielten taidosta. Tällöin puhutaan yleisesti niin sanotusta virkamiesruotsista, joka on häilyvä käsite.
Uuden opetusjohtajan valintaa ja sitä, ettei erityistä kielitaitovaatimusta ole esitetty, on perusteltu Kirkkonummella sillä, että hallinnossa on erikseen opetuspäällikkö, joka on ruotsin kielen taitoisena yhteyshenkilö ruotsinkielisiin kouluihin.
Opetusjohtajan valintaa käsiteltiin vielä kerran maanantaina Kirkkonummen kunnanhallituksessa. Asia otettiin käsittelyyn puheenjohtajan otto-oikeudella, eikä se normaalisti olisi ollut kunnanhallituksen esityslistalla.
Vastaesityksenä oli, että opetusjohtajan valintapäätös palautetaan lautakuntaan. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 6–7, joten lautakunnan päätös jäi voimaan. Asiaa voidaan viedä käsitellä hallinto-oikeudessa, jos siitä valitetaan.
Viranhaltijoiden ruotsin kielen taidosta keskusteltiin myös viime viikolla, kun uutta kunnanjohtajaa valittiin. Itse päätös sujui varsin mutkattomasti, kun Virpi Sailas valittiin reilulla ääntenenemmistöllä.
RKP:n valtuustoryhmä nosti esille ruotsin kielen taidon, joka joidenkin arvioiden mukaan ei ollut hakijoilla aivan täydessä terässä.
RKP toivoi evästyksenä, että uusi kunnanjohtaja kehittää kielitaitojaan ruotsissa ja edellytti häneltä hyväksyttyä soveltuvaa kielikoetta kohtuullisessa ajassa.
Terveiset menivät todennäköisesti perille, vaikkei itse toivomusponsi menestynytkään äänestyksessä. Se hävisi äänin 19–28.
Kirkkonummi on vahvasti kaksikielinen kunta, jonka noin 41 000 asukkaasta runsaat 6 200 puhuu ruotsia äidinkielenään.
Kunnasta löytyvät ruotsiksi kaikki varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut aina lukiota myöten.