Kirkkonummen datakeskusalueelle nouseva lämpöakku saa kylkeensä muraalin.
Kirkkonummelle suunnitellulla isolla datakeskusalueella pyritään aloittamaan rakennustöitä jo tänä vuonna.
Datakeskuksen toimintaideaan kuuluu hukkalämmön hyödyntäminen ja sen johtaminen Espoon ja Kirkkonummen kaukolämpöverkkoon.
Ensimmäinen rakennushanke liittyy lämmön talteenottoon, ja sen toteuttaa Fortum. Yhtiö hakee nyt Kirkkonummen kunnalta rakennuslupaa suurelle lämpöakulle. Lupaa haetaan aloitusoikeudella, jotta rakentaminen voitaisiin aloittaa heti.
Datakeskus on tulossa Kolabackenin alueelle Sundsbergin naapuriin.
Lämpöpumppulaitoksen yhteyteen on suunniteltu iso lämpöakku, johon mahtuu noin 20 000 kuutiota vettä. Vesimäärä on viisi kertaa suurempi kuin mitä esimerkiksi Haukilahden vesitorniin mahtuu.
Lämpölaitosrakennuksessa on noin 5 700 kerrosneliötä ja se vaati kaikkinensa tilaa noin kaksi hehtaaria
Lieriömäinen lämpöakun metallisäiliö on 40 metriä korkea ja samanlainen kuin Suomenojan voimalaitoksella, jossa hukkalämpöä kerätään jätevedestä.
Myös Kolabackenin lämpöakun kylkeen on luvassa somistukseksi seinämaalaus, joka näkyy Länsiväylälle ohikulkijoille. Suomenojalla muraalin aiheena ovat linnut. Kolabackenin maalauksen aiheesta kysytään myöhemmin yleisömielipiteitä.
Vedellä täytettyä lämpöakkua voidaan lämmittää paitsi datakeskuksen hukkalämmöllä myös ilmalämpöpumpuilla, aurinkosähköllä sekä verkosta tulevalla sähköllä silloin kun sähkönhinta on matalalla.
− Uusi laitos voi toimia täysin itsellisestikin ilman datakeskusta ja tuottaa kaukolämpöä, kertoo johtaja Ilkka Toijala Fortum Power and Heat Oy:stä.
Itse tekniikka on Toijalan mukaan jo vuosikymmeniä sitten kehitetty. Ilmavesilämpöpumput toimivat samaan tapaan kuin omakotitaloissa.
Lämpövaraston toimintaperiaate on samanlainen kuin sähköyhtiö Helenin ja Skanskan Helsingin Kruunuvuoren rantaan tuleva lämpöakku.
Entiset öljysäiliöt kalliossa täytetään kesällä lämpimällä merivedellä. Vettä varastoidaan talven varalle peräti 300 000 kuutiota.
Kirkkonummella lämpölaitokseen ei kuitenkaan pumpata merivettä.
Espoon Hepokorpeen suunniteltuun datakeskukseen ei tule lämpöakkua, koska tontti on siihen liian pieni.
Kolabackenissa vesisäiliöön saadaan varastoitua energiamäärä, jolla Toijalan mukaan voidaan lämmittää Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten koko kaukolämpöverkkoa kesäaikaan noin kahdeksan tuntia ja talvella tunnin riippuen säätilasta. Akussa olevan veden lämpötila on korkeintaan 90 astetta.
Fortum on saanut Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten lämpöhankkeisiin vihreän siirtymän EU-tukea lähes 20 miljoonaa euroa ja aiemmin teollisuus- ja elinkeinoministeriöltä runsaat 8 miljoonaa euroa.
Datakeskukset ovat Microsoftin hankkeita, ja Fortum toteuttaa keskusten energiaratkaisut.
Datakeskusten rakentamisesta ei ole vielä päätöksiä. Vihdissä ja Kirkkonummella kaavat ovat lainvoimaiset, Espoossa valituslupaa on haettu KHO:lta.
Kirkkonummella datakeskuksen toteutuminen vaatii vielä luvan rakentaa suurjännitemaakaapeli Espoon Mankista.
Kaikki maanomistajat eivät ole suostuneet maa-alueiden luovuttamiseen vapaaehtoisesti. Valtioneuvosto on myöntänyt Fortumille lunastusluvan kaapelialueiden käyttöön.
Fortum aikoo luopua kivihiilen käytöstä kaukolämmön tuotannossa viimeistään vuonna 2025.
Datakeskusten hukkalämmöllä voidaan Fortumin mukaan korvata useita kymmeniä prosentteja Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaukolämmön tarpeesta.
