Kahvilayrittäjäksi ryhtyneen Heidi Laasasen alkutaival on ollut kivikkoinen.
Westendissä purettiin vanha ostoskeskus ja rakennettiin tilalle asuntoja ja kivijalkaliiketiloja. Hanke valmistui talvella. Millaista uusissa tiloissa on yrittää?
Toppelundin rannassa konttikahvilalla aloittanut Heidi Laasanen avasi kahvila Bitenin uudella ostarilla tammikuussa. Aloitushetki keskellä pimeintä talvea ei ollut paras mahdollinen, mutta nyt yrittäjä on toiveikas, koska vapun jälkeen ihmiset ovat alkaneet liikkua enemmän.
Kahvilassa huomio kiinnittyy ensimmäisenä sisustukseen. Sitä hallitsevat jyhkeät tuolit, joissa hopeamaali yhdistyy värikkäisiin kankaisiin.
– Eräs isä kertoi tytön pyytäneen, että mennään taas sinne prinsessakahvilaan, Heidi Laasanen muistelee.
Alku on ollut aika vaikea, ja hankaluudet ovat yllättäneet yrittäjän.
– Ajattelin, että ihmiset tuntevat minut Toppelundin rannasta ja että siksi aloittaminen täällä olisi helpompaa.
Laasanen arvioi vaikeuksien syyksi sen, että Westedissä ei ole ollut palveluja moneen vuoteen.
– Ihmiset eivät osaa ajatella, että he voisivat tulla kahville ikään kuin omalle takapihalleen.
– Moni on sanonut, että niin kauan kuin naapurissa on rakennustyömaa, he eivät tule tänne. Onneksi talo valmistuu pian. Melu- ja pölyhaitta on ollut melkoinen.
Sekin on haitannut, että Kahvila Bitenin sisäänkäynti on hiukan kulman takana eikä rakennuksen edestä.
Uuden ostarin vuokrataso ei tullut Heidi Laasaselle yllätyksenä, mutta moninkertainen verotus suututtaa yrittäjää.
– Yrittäjien verotaakka pitäisi keventää. Maksan verot tuotteista, jotka ostan sisään ja maksan verot tuotteista, jotka myyn ulos. Jos pystyn maksamaan itselleni palkkaa, maksan veroa. Tämän lisäksi on maksettava lupamaksut ja työnantajan sivukulut.
Vaikeuksia on ollut riittämiin ja se turhauttaa, että vastaan on tullut asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa mitenkään.
– Haluaisin, että tulisin tällä työllä toimeen. Alkuun pääsyyn ei tarvittu isoa pääomaa. Kaikki rahat on nyt kuitenkin käytetty koronan takia ja koska alkuvuosi oli hiljainen. Annoin itselleni viisi vuotta aikaa saada toiminta jaloilleen.
– Kulurakenteen kanssa tasapainoilu on vaikeaa, koska raaka-aineiden hinta on korkea. Kaikki on mietittävä tarkkaan, ettei tule hävikkiä. Jos hinnat vielä nousevat, minun on mietittävä, onko tässä mitään järkeä.
Tapiolassa asuva pariskunta Timo Silvola ja Silja Hyvärinen ulkoilevat usein Rantaraitilla, ja he poikkesivat lounaalle Biteniin.
– Tämä on meille ”puolivälin krouvi”. Tällaisia paikkoja pitäisi olla paljon enemmän, Timo Silvola sanoo.
– Suomalaisten pitäisi oppia käyttämään tällaisia palveluita paljon enemmän, Silja Hyvärinen lisää.
Pari pohtii, että alueella asuu paljon eläkeläisiä, joilla on ostovoimaa, mutta he eivät ole tottuneet käyttämään palveluita, kun niitä ei ole ollut.