Espoo, Kauniainen ja valtio ovat pääsemässä sopuun nousseiden kustannusten jaosta.
Espoon kaupunkiradan noin 80 miljoonan kustannusten nousun kattamiseksi on löytymässä ratkaisu.
Espoon kaupunginhallitus hyväksyi eilen osaltaan uuden sopimuksen, jossa määritellään valtion, Espoon ja Kauniaisten osuudet hankkeen noin 357 miljoonan euroon nousseista kustannuksista.
Länsiväylä kertoi kustannusten noususta alkuvuodesta. Alkuperäinen, valtion ja kuntien hyväksymä kustannusarvio oli 275 miljoonaa euroa. Hankkeen hintalapun kasvu johtuu pääasiassa yleisestä kustannustason noususta.
Uudessa sopimuksessa valtion ja Espoon kustannusosuudet nousevat hienoisesti, Kauniaisten puolestaan laskee. Tämä selittyy sillä, että hankkeesta on ainakin tässä vaiheessa jäämässä kokonaan pois Kauniaisten liityntäpysäköintilaitos, joka olisi maksanut noin 8,2 miljoonaa euroa.
Pysäköintilaitoksen jättäminen pois mahdollistaa sen, että Kauniaisten osuus ei kasva. Kauniainen on jo aiemmin ilmoittanut, että se ei suostu maksamaan hankkeesta enempää kuin alunperin sovitun 27,5 miljoonaa euroa.
Uuden sopimuksen mukaan valtio osallistuu kaupunkiradan eli Leppävaarasta Kauklahteen rakennettavien lisäraiteiden kustannuksiin 51,2 prosentin osuudella, enintään kuitenkin 178,5 miljoonalla eurolla. Aiemmassa sopimuksessa valtion kustannusosuus oli 50 prosenttia ja enintään 137,5 miljoonaa euroa.
Espoon kustannusosuus nousi 40 prosentista 40,9 prosenttiin. Espoo maksaa nyt kustannuksista enintään 142,8 miljoonaa euroa, kun aiemmassa sopimuksessa summa oli enintään 110 miljoonaa euroa.
Kauniaisten osuus puolestaan laskee 10 prosentista 7,9 prosenttiin. Euroissa summa on sama kuin aiemmassa sopimuksessa eli 27,5 miljoonaa euroa. Jos Kauniainen päättää myöhemmin rakentaa liityntäpysäköinnin, sen rahoitusosuus nousee 10 prosenttiin ja 35,7 miljoonaan euroon.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) on tyytyväinen uuteen sopimukseen.
– Tämä on varsin hyvä ratkaisu. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että valtio tulee mukaan kustannusten nousuun. Sellainenkin vaihtoehto olisi ollut, että valtio ei olisi osallistunut kustannusnousuun, Vuornos kommentoi Länsiväylälle.
Vuornos pitää hyvänä myös Kauniaisten osalta löydettyä ratkaisua.
– Kun kyseessä on tosi pieni kaupunki ja metroluokan investointi, on hyvä, että löydettiin ratkaisu, jossa heidän kantokykynsä riittää, Vuornos sanoo.
Kauniaisissa kaupunginhallitus käsittelee uutta sopimusta 29. toukokuuta.
– Kahdesta pahasta vähemmän paha, kommentoi pysäköintilaitoksen jättämistä pois Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.
Masar muistuttaa, että kaupunkirata on väestöön suhteutettuna Kauniaisille paljon isompi hanke kuin Espoolle. Pienellä kaupungilla ei myöskään ole mahdollisuuksia rahoittaa investointia maankäytöllä yhtä paljon kuin Espoolla.
– Ei se (pysäköintilaitoksen jättäminen pois) ole toki ole kiva juttu, mutta katsoimme kuitenkin, että parempi vaihtoehto kuin se, että lähdetään nostamaan kustannuksia. Tulevaisuudessa voimme katsoa, saisimmeko pysäköintilaitoksen toteutettua itse, tai olisiko siihen mahdollista saada MAL-sopimuksen kautta rahoitusta, Masar sanoo.
Uusi kustannusarvio vaatii vielä sekä Espoon että Kauniaisten valtuustojen että valtion osalta eduskunnan hyväksynnän. Espoon ja Kauniaisten valtuustot saanevat sopimuksen päätettäväkseen kesäkuussa, eduskunnan aikataulusta sen sijaan ei ole vielä tietoa.
Hankkeen projektipäällikkö Tommi Rosenvall Väylästä uskoo, että vuoden 2028 valmistumisaikataulussa pysyminen on edelleen mahdollista.
Rosenvallin mukaan ensimmäiset tarjouspyynnöt on määrä saada liikkeelle kesän aikana.
– Rakentamaan pitäisi päästä tämän vuoden puolella, jotta aikataulu olisi realistinen, Rosenvall sanoo.
Kaupunkirataan liittyy myös päätös junavarikosta. Espoon ja Kirkkonummen tulisi sopia, mihin kymmenien junien varikko sijoitetaan. Radan rakennustyöt voidaan Rosenvallin mukaan kuitenkin aloittaa ennen varikkopäätöstä.
– Rakentamishanke ei odota varikkopäätöstä eikä se ole hankkeen käynnistämisen reunaehto, Rosenvall sanoo.
Leppävaara–Kauklahti-lisäraiteiden myötä lähijunaliikennettä rantaradalla voidaan lisätä, kun lähijunien ja kaukojunien ei tarvitse käyttää samoja raiteita. Leppävaara–Helsinki-välillä lähijunille on jo omat raiteensa.
Leppävaara–Kauklahti-lisäraiteet ovat edellytys myös Espoo–Salo-oikoradalle eli nopeammalle Turun yhteydelle. Espoo–Salo-rata on suunnitteluvaiheessa, mutta päätöstä sen rakentamisesta ei ole tehty.
Uuden raideparin rakentaminen mullistaa myös radan varren katujärjestelyjä. Asemat ja niiden ympäristöt uudistuvat, radan ali tulee uusia yhteyksiä ja radan viereen on tarkoitus rakentaa pyöräilybaana.