Hus aikoo nujertaa leikkaussalien hoitajapulan vuodessa lähes kokonaan. Lasten perheille tarjotut leikkausmahdollisuudet Pohjoismaissa eivät olet lyhentäneet hoitojonoja. Hoiva-alan hoitajamitoitus on yksi syy Husin ruuhkiin.
Reilun vuoden HUS-yhtymän toimitusjohtajana toiminut Matti Bergendahl listaa kolme konkreettista keinoa, miten myös Husia piinaava hoitajapula saadaan taltutettua.
– Meidän pitää vahvistaa sitä, että nykyinen henkilökunta pysyy aiempaa paremmin talossa. Uskon vahvasti siihen, että kun henkilökuntaa arvostetaan ja kuullaan riittävästi, silloin ovi ei käy väärään suuntaan, Bergendahl kertoo.
Hänen mukaansa lähtövaihtuvuus on alkuvuonna neljän ensimmäisen kuukauden aikana ollut selvästi vähäisempää kuin vielä vuosi sitten vastaavaan aikaan.
– On kuitenkin syytä muistaa, että työelämä on muuttunut, eikä hoitoalallakaan enää oleteta henkilökunnan pysyvän samassa työpaikassa koko työuransa ajan.
– Toiseksi on etsittävä uudenlaisia rekrytoinnin muotoja. Varsinkin sisäisen rekrytoinnin vahvistaminen auttaa esimerkiksi Siltasairaalan ja Meilahden leikkaussalien kesäsijaisten ja vakituisten hoitajien palkkaamista, Bergendahl arvioi.
Hus hakee henkilöstöyksikköön parhaillaan ammattirekrytoijia ja suunnittelee erityisen resurssitoimiston perustamista. Toimiston tarkoituksena on seurata, tukea ja suunnitella henkilöstön saatavuutta nykyistä paremmin.
Kolmantena hoitohenkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden ratkaisukeinona Hus on ottamassa käyttöön uudenlaisia palkkamalleja.
– Tässä kohden on huomattava, että tämä asia ei ole kokonaan meidän käsissämme, koska Hus ei ole palkkamallien ja -ratkaisujen osalta neuvotteleva taho. Mutta esimerkiksi suoritepalkkamalleja on nyt pilotointivaiheessa.
Yhtenä vaikeimmista kohteista Bergendahl pitää leikkaussaleja, joita on Husin kaikissa yksiköissä 159. Näistä pahimmillaan muutamia kymmeniä on hoitajapulan vuoksi ollut pakko pitää suljettuina.
– Leikkaussalien tilanne on kieltämättä vaikea. Kyse ei ole siitä, että esimerkiksi Siltasairaala olisi laadullisesti huono, päinvastoin. Olemme jo saaneet Siltasairaalan ja Meilahden leikkausosastoille 14–17 uutta leikkaussalihoitajaa. Jos rekrytointi voidaan pitää samalla tasolla, uskon, että vuoden kuluttua tilanne on pystytty korjaamaan jo 80-prosenttisesti parempaan suuntaan, Bergendahl laskee.
Leikkaussalien hoitajapulan lisäksi myös ortopedian pitkät hoitojonot muodostavat Husissa pullonkaulan.
– Pitkät hoitoonpääsyajat eivät poistu sillä, jos todetaan että tilanne on sama muillakin hyvinvointialueilla. Husin alueella ortopedisiin toimenpiteisiin yli puoli vuotta jonottaneita oli huhtikuussa 2 396, kun heitä vielä viime vuoden helmikuussa oli vain 1052, Bergendahl kertoo.
Ortopedian hoitojonot ovat siis reilussa vuodessa pidentyneet yli kolminkertaisiksi, mutta jonojen kehittyminen on alkanut jo aiemmin.
– Suurin osa on polven tekonivelleikkaukseen jonottavia. Jonot ovat pidentyneet muun muassa siksi, ettäkoronapandemian aikana suunnitelmallinen leikkaussalitoiminta oli ajoittain tauolla. Myös suurimpaan tekonivelleikkausyksikköön eli Peijakseen on aiemmin siirretty päivystyspotilaita ja vuode- ja leikkausosastoille on ollut haasteellista saada riittävästi henkilöstöä.
Suunniteltuihin tekonivelleikkauksiin ei siis ole voitu ottaa uusia potilaita, koska vuodepaikkoja ei yksinkertaisesti ole vapaana aamuisin. Nämä ongelmat pitää Bergendahlin mukaan saada ratkaistua.
Kun hoiva-alalla on voimassa hoitajamitoitus, alalle ei ole riittänyt hoitajia, ja sen vuoksi on hoivakotien paikkoja on jouduttu sulkemaan. Se taas on johtanut siihen, että potilaita on ajautunut päivystyksiin – ja tämä puolestaan on ruuhkauttanut Husia.
– Tämä voi olla ongelma myös jatkohoidon osalta. Kun ikääntynyt potilas olisi siirrettävissä hoivayksikköön tai kotihoidon seurantaan, sitä ei pystytä tekemään, kun hoivapaikkoja ei ole saatavilla.
Bergendahlin mukaan Hus tekee näiden asioiden osalta läheistä yhteistyötä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa, jotta hoitoon ohjautuminen tai jatkohoito toimisivat jatkossa paremmin.
Hoitojonoja on sen sijaan saatu kutistettua lasten sydän- ja elinsiirtojen kohdalla. Kun viime vuoden lokakuussa näitä lapsia oli jonossa 88, kuluvan vuoden maaliskuuhun mennessä heidän määränsä oli vähentynyt 63 lapseen.
– Lukumääräisesti 25 lapsen vähennys voi kuulostaa pieneltä, mutta tämä on monelle perheelle ollut valtava helpotus.
Hus on tarjonnut lasten perheille leikkausmahdollisuutta Tanskassa ja muissa Pohjoismaissa, mutta sillä ei ole vielä ollut juurikaan ollut vaikutuksia hoitojonojen vähenemiseen.
– Tähän mahdollisuuteen on tarttunut muutama perhe, joten kyllä jonoja on lyhennetty Husin voimin, Bergendahl arvioi.