Hoidon tarve on kasvanut Länsi-Uudellamaalla räjähdysmäisesti. Samaan aikaan työntekijäpula nakertaa reikiä järjestelmään.
Suun terveydenhoito on ruuhkautunut pahasti koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, kertoo hyvinvointialueen johtava ylihammaslääkäri Jari Linden.
– Hoidon kysyntä on kasvanut valtavasti viime syksystä lähtien ja mennyt koko ajan vain pahemmaksi. En muista 35 vuoden urani aikana näin valtavaa kysynnän kasvua, Linden kertoo Länsiväylän sisarlehden Länsi-Uusimaan haastattelussa.
Suurin yksittäinen syy on korona-aika, jolloin hammashoitoloissa ei hoidettu ollenkaan kiireettömiä tapauksia.
– Vuosi 2021 oli hammashoitoloissa vielä todella hiljaista, samoin vuoden 2022 alkupuolisko. Ihmiset ymmärrettävästi arkailivat hakeutua hoitoon, vaikka hammashoitolat olivat jo auki ja siellä oli turvallista käydä, Linden muistelee L-U:ssa.
Samaan aikaan, kun hammashoidon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti, hammashoitoloissa on podettu poikkeuksellisen vaikeaa työntekijäpulaa.
Syksyllä lisähaastetta tuo kiristyvä hoitotakuu.
– Varsinkaan sijaisia ei ole saatavissa ollenkaan. Kaikkein hankalin tilanne suuhygienistien osalta: edes vakituisiin toimiin ei riitä hakijoita.
Lisäksi erityisesti Vihdissä ja Karkkilassa on ollut haasteita sekä uuden että vanhan puhelinjärjestelmän kanssa. Potilaalle ei tule takaisinsoittoa välttämättä edes päivystyksellisissä hammashoidon asioissa, ja kiireettömän hoidontarpeen osalta takaisinsoitto voi tulla vasta viikkojen viiveellä.
– Päivystyslinjaa seurataan ja hoidetaan, mutta valitettavasti kiireellisiä yhteydenottoja on mennyt myös kiireettömään linjaan. Myös järjestelmäkatkoja on esiintynyt, selvittää Linden.
Syksyllä lisähaastetta tilanteeseen tuo kiristyvä hoitotakuu. Syyskuun alusta alkaen suun terveydenhuollossa on päästävä kiireettömään hoitoon neljän kuukauden sisällä.
Hoitotakuu ei koske kiireellistä ja akuuttia hoitoa, koska sitä on lain mukaan saatava aina potilaan kotipaikasta riippumatta.
– Tilannetta on vaikea saada taklattua oikein millään konstilla. Vihti-Karkkila-alueella tarjotaan ajanvarauksessa Länsi-Uudenmaan palveluseteliä, mutta se ei ole ollut perinteisesti kovinkaan suosittu. Kuntalaiset eivät ota sitä, koska myös yksityiselle puolelle on tällä hetkellä hankala päästä.
Hoidon tarpeen kasvu ja henkilöstövaje vaivaavat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lisäksi koko Uuttamaata, kertoo Linden.
– Jotta tilanne saataisiin korjattua, koko hoitojärjestelmä pitäisi kokonaisvaltaisesti remontoida sekä lisätä aloituspaikkoja alan oppilaitoksiin.
Linden muistuttaa kuitenkin, että hyvinvointialueella hammashoidon työntekijät tekevät hyvää työtä vaikeassa tilanteessa.
– Siitä todella iso kiitos. Täytyy muistaa, että tässä taustalla on myös yksi suomalaisen terveydenhuollon historian suurimmista muutoksista ja myös se on vienyt paljon voimavaroja.