Tiede: "Minua kiinnosti alusta pitäen sellainen pohdintatyö, jota tohtori House tekee" – Verenpainetutkija Teemu Niiranen, 40, on löytänyt uusia selittäviä tekijöitä kansantaudin kehittymiseen, ja se voi johtaa entistä tehokkaamman lääkkeen syntyyn

Teemu Niiranen on kiireinen mies, joka tekee töitä monelle työnantajalle. Yksi niistä on THL. Jetro Stavén

Oman verenpaineen pitää kuitenkin kurissa myös terveellisiin elintapoihin patistava puoliso.

Tuomas Massinen

Verenpainetautia eli kohonnutta verenpainetta ei ole enää muutamaan vuoteen diagnosoitu lääkärin vastaanotolla tehtyjen mittausten avulla vaan kotimittauksilla.

Tämä on Teemu Niirasen tutkijauran tähän asti kovin saavutus: Turun yliopiston erikoistutkija on ollut mukana muuttamassa kansainvälisiä mittaussuosituksia.

Vielä suurempi tähtihetki voi olla edessä. Niiranen, 40, aikoo tänä vuonna julkaista tuloksia tutkimuksestaan, jossa selvitetään suolistomikrobien ja suolistosta peräisin olevien aineenvaihduntatuotteiden yhteyttä verenpainetaudin kehittymiseen.

Kohonnut verenpaine lyhentää eniten ihmisten elinikää ja huonontaa elämänlaatua kaikkialla maailmassa.

– Voin jo yleisellä tasolla sanoa, että olemme löytäneet uusia yhteyksiä tiettyjen tulehdusta aiheuttavien aineenvaihduntatuotteiden ja kohonneen verenpaineen välille, Niiranen valottaa.

Tämä koskee nimenomaan yläpainetta, joka on Niirasen mukaan alapainetta vaarallisempi verenpaineen laji.

– Ihmisillä, joilla on veressään paljon näitä tulehduksen välittäjäaineita, on keskimäärin 10 elohopeamillimetriä korkeampi yläpaine kuin niillä, joilla niitä on vähän.

Voin jo yleisellä tasolla sanoa, että olemme löytäneet uusia yhteyksiä tiettyjen tulehdusta aiheuttavien aineenvaihduntatuotteiden ja kohonneen verenpaineen välille.

Tutkija Teemu Niiranen

Niirasen johtama työryhmä tutkii nyt, mistä aineenvaihduntatuotteiden suuri määrä veressä johtuu.

– Sivistynyt veikkaukseni on, että se liittyy ainakin osittain elintapoihin, kuten ylipainoon, epäterveelliseen ruokavalioon ja liikunnan vähäisyyteen, Niiranen arvioi.

Verenpainetutkimus on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen, laajaan väestöaineistoon pohjautuva hanke. Niirasen monialaisessa työryhmässä on lääkäreitä, tilastotieteilijöitä, mikrobiologeja ja matemaatikkoja. Tarkoitus on tuottaa monipuolisesti tietoa väestön terveydentilasta ja löytää keinoja verenpainetaudin ehkäisyyn.

Vahvojen yhteyksien löytäminen voi johtaa lääkekokeiluihin ja uusien lääkkeiden keksimiseen.

– Koe-eläimelle voidaan antaa jotakin ainetta ja katsoa, mitä tapahtuu verenpaineelle, Niiranen kuvaa.

Verenpainetautia diagnosoidaan nykyisin kotimittauksien avulla. Jetro Stavén

Niiranen on turkulainen tutkija, joka on tutkinut verenpainetta yli 15 vuotta. Hän ajautui verenpainetutkijaksi sattumalta.

Niiranen päätti lukion jälkeen kouluttautua lääkäriksi ja pääsikin Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.

– Minua kiinnosti alusta pitäen pohdintatyö, sellainen, jota tohtori House tekee, Niiranen kertoo viitaten tv-sarjan omaperäiseen lääkäriin.

Vasta opintojen loppupuolella hänelle kirkastui, millaista tutkimustyötä hän haluaa tehdä. Hän sai lopputyönsä ohjaajakseen kuuluisan verenpainetutkijan Ilkka Kantolan, jonka suosituksesta syventävien opintojen aiheeksi tuli verenpaineen kotimittaukset. Sen jälkeen ura on ollut tasaisessa nousussa.

Niirasen väitöskirja samasta aiheesta osoitti 2008, että kotimittaukset ennustavat sydän- ja verisuonitaudit luotettavammin kuin poliklinikalla mitatut arvot. Osin väitöskirjan ansiosta verenpainetauti diagnosoidaankin nykyisin kotimittauksilla.

– Verenpaineen ongelmana on, että se vaihtelee. Kotona mittauksia voi tehdä kymmeniä kertoja, toisin kuin vastaanotolla. Vastaanotolla voi myös iskeä valkotakki-ilmiö: tutkittava jännittää ja verenpaine nousee, Niiranen selvittää.

 Hoidan verenpainettani lähinnä liikunnalla, ja vaimo pakottaa syömään terveellisesti.

Tutkija Teemu Niiranen

Tutkijan uran ohella Niiranen on erikoistunut Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sisätauteihin ja työskennellyt muutaman vuoden THL:ssä asiantuntijalääkärinä.

Niiranen elää juuri nyt työruuhkavuosia.

– Olen saanut muutaman vuoden sisällä niin paljon kiinnostavia projekteja, että niistä on vaikea kieltäytyä.

Tutkija tekee 50 prosenttia työstään Turun yliopistolle, 20 prosenttia THL:lle ja 15 prosenttia Helsingin yliopistolle.

Kerran viikossa hän auttaa lääkärinä diabetes- ja verenpainepotilaita Raumalla.

Lisäksi hän ohjaa vielä kymmentä väitöskirjantekijää ja opettaa.

– Jotenkuten jaksan, Niiranen hymähtää.

Niiranen kertoo, että toistaiseksi hänellä itsellään ei ole ollut ongelmia verenpaineen kanssa.

– Hoidan verenpainettani lähinnä liikunnalla, ja vaimo pakottaa syömään terveellisesti.

Teemu Niiranen on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on tutkinut verenpainetta yli 15 vuotta. Jetro Stavén

Myöhemmin tänä vuonna Niiranen aikoo pureutua siihen, miten perimä vaikuttaa verenpaineen kehittymiseen. Nykykäsityksen mukaan perimällä on selkeää vaikutusta.

Niiranen tutki sukujen sairauksia jo 2016–2017 USA:ssa ja havaitsi syy–seuraussuhteita.

– Riski saada verenpainetauti on 3,5-kertainen lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat sairastuneet siihen alle 55-vuotiaana. Jos huoltaja on sairastunut verenpainetautiin yli 55-vuotiaana, lasten riski on 1,5-kertainen.

Ympäristötekijät, kuten elintavat, näyttävät kuitenkin olevan perimää merkittävämpi tekijä verenpainetaudin kehittymisessä.

– Myös ilmansaasteilla voi olla tutkimusten mukaan vaikutusta.

Suomalaiset menehtyvät nykyään sydän- ja verisuonisairauksiin selvästi harvemmin kuin vielä 30–40 vuotta sitten. Lääkkeet ovat parantuneet ja väestön elintavat tervehtyneet.

Silti yhä 36 prosenttia kansasta kuolee sydän- ja verisuonitauteihin ja 24 prosenttia sydäninfarktiin.

Uudelle, entistä tehokkaammalle verenpainelääkitykselle olisikin kova kysyntä, Niiranen sanoo.

–Verenpainepuolelle ei ole tullut yhtään uutta merkittävää lääkettä sitten 1990-luvun.

Niiranen arvioi, että verisuonia pehmentävä lääke voisi olla mahdollinen tulevaisuudessa.

Teemu Niirasen mukaan ympäristötekijät näyttävät olevan perimää merkittävämpi syy verenpainetaudin kehittymiseen. Jetro Stavén

Lähes joka toisella yli 30-vuotiaalla suomalaisella on kohonnut verenpaine eli yläpaine yli 140, alapaine yli 90 tai verenpainelääkitys. Se on suurimmaksi osaksi selitettävissä elintavoilla.

Tutkija Teemu Niiranen

Veren yläpaine on alapainetta vaarallisempaa ja lisääntyy ikääntymisen ja elintapojen seurauksena. Alapaine taas laskee vanhemmiten.

Sekä ala- että yläpaine ovat korkeina vaarallisia.

– Yläpaine kuitenkin ennustaa alapainetta paremmin tulevia sydän- ja aivoinfarkteja, Niiranen kertoo.

Jokainen voi yrittää alentaa verenpainettaan ravinnon, liikunnan ja painonhallinnan avulla.

– Mitä matalampi verenpaine, sitä parempi. Ihannetilanteessa yläpaine on alle 120 ja alapaine 80, Niiranen määrittelee.

– Harvalla on kuitenkaan niin hyvä verenpaine. Lähes joka toisella yli 30-vuotiaalla suomalaisella on kohonnut verenpaine eli yläpaine yli 140, alapaine yli 90 tai verenpainelääkitys. Se on suurimmaksi osaksi selitettävissä elintavoilla, Niiranen selittää.

Verenpainetaudin ongelmana on sen oireettomuus.

– Ensimmäinen oire voi olla sydän- tai aivoinfarkti.

Siksi omaa verenpainetta kannattaa tarkkailla säännöllisesti.

Sydäntautikuolleisuus on saatu Suomessa viime vuosikymmeninä eurooppalaiselle keskitasolle. Korkea yläpaine on kuitenkin yhä yleistä suomalaisilla. Syytä ei tiedetä.

– Siinä on mahdollinen jatkotutkimuksen aihe.

Voiko osasyynä korkeaan verenpaineeseen olla suomalaisten omalaatuinen perimä, joka on kehittynyt syrjäisessä maassa, eristyksissä muista kansoista? Tai se, että täällä syödään paljon punaista lihaa?

– Tutkimuksissa on havaittu, että sademetsissä asuvilla alkuperäiskansoilla on ihanteellinen verenpaine jopa vanhuudessa. He syövät vähän lihaa ja paljon vihanneksia ja liikkuvat runsaasti, Niiranen kertoo.

Hän

Teemu Niiranen

Erikoislääkäri, dosentti, erikoistutkija.

Valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 2005. Väitteli Turun yliopiston sisätautiopista 2008.

Turun yliopiston luonnontieteiden ja lääketieteen kollegiumin tutkija vuodesta 2018.

Tehnyt yli 120 tiedejulkaisua kansainvälisiin julkaisuihin.

Suomen verenpaineyhdistyksen nuoren tutkijan palkinto 2005.

USA:n verenpaineyhdistyksen nuoren tutkijan palkinto 2014.

FinnGen-hankkeen kardiometabolisten sairauksien asiantuntijaryhmän koordinaattori Helsingin yliopistossa.

Johtaa Turun yliopiston ja THL:n HyperOme-akatemiahanketta, jossa selvitetään suoliston mikrobien, veren aineenvaihduntatuotteiden ja perimän välisiä suhteita kohonneessa verenpaineessa.

Asunut Turussa lähes koko ikänsä.

Harrastaa mahdollisuuksien mukaan matkustusta, mökkeilyä, kuntosaliharjoittelua ja purjehdusta.

Perheeseen kuuluvat 8- ja 10-vuotiaat lapset sekä vaimo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt