Oma raha: Jaguar E-type, Cadillac Eldorado, Aston Martin... Sijoittajakonkari Jukka Ylitalo, 56, sijoittaa klassikkoautoihin – "Auton muotoja ja tekniikkaa voin tutkia ja ihailla tuntikaupalla"

Jukka Ylitalo on sijoittanut hienoihin klassikkoautoihin, joilla on hänen mielestään mukava ajella. Kuvassa on Jaguar E-type vuodelta 1963. Päivi Tuovinen

Ylitalo arvioi autojensa tuottavan saman kuin pörssiosakkeet pitkällä aikavälillä eli 6–10 prosenttia vuodessa.

Tuomas Massinen

Klassikkoautot ovat Suomessa melko harvojen sijoituskohteita.

Jukka Ylitalo, 56, on jo kauan hankkinut sijoitusmielessä näitä vanhoja autoja, jotka edustavat klassikoiksi tulleita tyylikkäitä korimalleja.

– Autot muodostavat osan sijoitussalkustani, mutta ei näihin investoida, jos ei sydän ole mukana, Ylitalo kuvaa.

Ylitalo on aina ollut kiinnostunut hienoista menopeleistä. Ensimmäisen autonsa, vuosimallin 1967 Chevrolet Novan, hän osti jo 16-vuotiaana.

Ylitalo on myös nuoresta lähtien ajatellut autoja hyvinä sijoituksina.

Opiskeluaikana hän teki jonkin verran kauppaa harrasteautoilla, joita hänellä oli varaa hankkia.

– Myyjä halusi epäkuntoisesta rohjostaan eroon heti, ja kaupan jälkeen kunnostin sen. Parin viikon päästä myin lehti-ilmoituksen kautta löytyneelle ostajalle hänen unelma-autonsa. Prosessissa auton hinta monesti tuplaantui, Ylitalo kertoo.

Myös ensimmäisen klassikkonsa hän hankki jo ennen ajokortti-ikää.

– Ostin "latolöytönä" kaksipaikkaisen Goliath Hansan tuhannella markalla. Myin sen parin kuukauden päästä 5,5 tonnilla.

Jukka Ylitalolla on satojentuhansien eurojen autokokoelma. Päivi Tuovinen

Nykyisin sijoittajakonkarilla on satojentuhansien eurojen kokoelma klassikkoautoja Kirkkonummen-tallissaan.

Tällä hetkellä joukkoon lukeutuvat vuosimallien 1963 ja 1965 Jaguar E-typet, De Tomaso Pantera vuodelta 1971, vuosimallin 1985 Range Rover HSE, vuoden 1967 Cadillac Eldorado ja Aston Martin DB9 vuodelta 2008. Lisäksi Ylitalolla on muutama "normaalimpi Jaguar" ja Harley-Davidson.

Italialainen De Tomaso Pantera vuodelta 1971 on yksi Jukka Ylitalon autokokoelman helmistä. Jukka Ylitalo

Kokoelma muuttuu hieman vuosittain, mutta kaupoistaan Ylitalo ei halua puhua sen enempää.

Yhtä autoaan hän ei myy mistään hinnasta: se on uutena ostettu "Bond-auto" Aston Martin, jonka arvo on laskenut ja jonka kohtalo jää Ylitalon mukaan perikunnan päätettäväksi.

Ylitalo huomauttaa, että vanhojen autojen harrastuksen yksi hyvä puoli on se, että niiden arvo lähtökohtaisesti nousee.

– Uuden auton hinta taas laskee ainakin kymmenen vuotta.

Tässä on Jukka Ylitalon historiallinen kilpa-auto Jaguar E-type vuodelta 1965. Jukka Ylitalo

Ylitalon arvokkain ajopeli on vuoden 1965 Jaguar E-type. Se on rakennettu vanhojen ajokkien Historic-sarjan rata-autoksi, jonka kansainvälinen autoliitto FIA on hyväksynyt.

– Maksoin siitä 85 000 euroa, ja olen kunnostanut sitä 25 000:lla, Ylitalo kertoo.

Jos hän myisi Jaguarin, hän arvioi saavansa siitä ainakin 140 000–150 000 euroa, mikä on verrokkien markkinahinta.

– On kuitenkin huomattava, että näiden myyminen on usein pitkä prosessi. Kansainväliset huutokaupat tarjoavat nopeimman väylän, mutta niissä on melkoiset kustannukset. Hintakuvan selvittämiseksi on monia kansainvälisiä sivustoja, kuten hagerty.com.

Ylitalo uskoo autojensa tuottavan saman kuin pörssiosakkeet pitkällä aikavälillä eli 6–10 prosenttia vuosittain.

– Hagertyn tilastojen mukaan tämä on toteutunut, hän sanoo.

– En käy kokoelman autoillani kuitenkaan aktiivisemmin kauppaa, joten ensisijaisesti ostan näitä kiinnostuksen takia. Sivutuotteena saan sitten pitkällä tähtäimellä arvonnousua.

Jaguar E-type vuodelta 1963 ja Cadillac Eldorado vuodelta 1967 kuuluvat Jukka Ylitalon kokoelmaan. Päivi Tuovinen

Ylitalo on valmis muokkaamaan kokoelmaansa sopivan tilaisuuden tullen. Hän koettaa pitää kokoelman 5–10 auton kokoisena, koska sitä määrää voi vielä järkevästi hoitaa.

Hänestä korona-aikana ei kannata sitoa pääomia liikaa klassikkoautoihin, sillä ne ovat sijoituskohteita, joita on vaikea muuntaa rahaksi.

– Toisaalta koronatilanne voi tuoda houkuttelevia tilaisuuksia vastaan, sillä jotkut voivat olla poikkeuksellisen motivoituneita myymään autojaan, Ylitalo toteaa.

Ylitalo yrittää löytää automalleja, joiden arvon hän uskoo kehittyvän 5–15 vuodessa paremmin kuin klassikoiden yleisesti. Hänestä hyvä hankinta on esimerkiksi Ferrari Testarossa, hänen nuoruuden suosikkinsa.

Ensisijaisesti ostan näitä kiinnostuksen takia. Sivutuotteena saan sitten pitkällä tähtäimellä arvonnousua.

Jukka Ylitalo

Toisaalta hän katselee uudempaakin kalustoa, kuten noin 20-vuotiaita Ferrari 360 Modenaa ja Aston Martin DB7:aa.

– Nuo autot erityisesti manuaalivaihteistolla ja alhaisella kilometrimäärällä ovat turvallisia valintoja.

Ylitalo välttää autoja, joiden tulevaisuuteen hän ei usko, kuten 1940- ja 1950-lukujen ajopelit.

– Niiden muotoilu ei puhuttele heitä, jotka ovat ostamassa ensimmäistä klassikkoaan, koska yleensä unelma-auto kumpuaa omasta nuoruudesta.

Jukka Ylitalo vieraili Aston Martininsa kanssa Ahveniston moottoriradalla. Karri Toivonen

Autojen lisäksi Ylitalo on sijoittanut arvopapereihin, kiinteistöihin ja muutamaan elokuvahankkeeseen, kuten tuoreimpaan Tuntemattomaan sotilaaseen.

Autoihin sijoittaminen on Ylitalon mielestä oleellisesti vaikeampaa kuin muihin kohteisiin.

– Se vaatii rakkauden lajiin, kavereita ja omaa osaamista.

Autosijoittajalla on hyvä olla kaveripiirissä autoharrastajia, sillä silloin ilot ja surut voi jakaa.

Jukka Ylitalo omistaa muun muassa vuoden 2008 Aston Martin DB9:n ja vuoden 1967 Cadillac Eldoradon. Jukka Ylitalo

Ylitalo on kokenut autosijoittajana myös useita vastoinkäymisiä.

– Ikäviä yllätyksiä tulee museoikäisissä autoissa monesti vastaan, jos edeltävä omistaja ei ole huolehtinut autostaan.

– Ostin Ruotsista De Tomason Panteran. Koska hinta oli 40 prosenttia markkinahintaa alempi, oletin, että ongelmiakin on edessä. Niitä oli jopa pelkäämääni enemmän, mutta toisaalta nyt korjausten jälkeen tiedän tarkkaan auton kunnon.

Ylitalon mielestä sijoittajana pääsee paljon helpommalla arvopapereiden bittimaailmassa, jossa esimerkiksi säilytyskulut ovat marginaalisia.

– Autoja pitää säilyttää sopivissa olosuhteissa, ja korjattavaa tai paranneltavaa löytyy aina. Autoilla on myös ajettava, jos haluaa niiden pysyvän kunnossa.

Jukka Ylitalo säilyttää klassikkojaan Kirkkonummella. Päivi Tuovinen

Klassikkoautojen sijasta Ylitalo voisi halutessaan sijoittaa moniin muihinkin keräilykohteisiin, mutta ne eivät häntä kiinnosta.

– Arvokelloissa, timanteissa tai viineissä pääsisi paljon helpommalla kuin vintage-autoissa. Kellojen roplaaminen ei kuitenkaan anna minulle mitään, sen sijaan auton muotoja ja tekniikkaa voin tutkia ja ihailla tuntikaupalla.

Cadillac Eldoradossa on 1960-luvun lopun tekniikkaa. Päivi Tuovinen

Hän

Jukka Ylitalo

On tehnyt työuran pörssi- ja pankkiirimaailmassa pörssimeklarina ja FIM:n toimitusjohtajana.

Vetää nykyisin tanskalaisen varainhoitofirman Accunian Helsingin-toimistoa.

Kauppatieteiden maisteri, asuu perheineen Helsingissä.

Kertoo harrastavansa autojen ja kilpa-autoilun lisäksi muun muassa pokeriturnauksia, veteraanien yleisurheilua, crossfitiä, lomailua Ranskassa ja perhe-elämää.

Historia

Auton taustat kannattaa tutkia tarkkaan

Sijoittajan kannattaa selvittää klassikkoauton historia ja kunnostustarve, koska ne vaikuttavat arvoon imagon ja yleisyyden lisäksi. 1950-luvun Lancia Aurelia GT, jolla on ajettu Mille Miglia -kisassa, on arvokkaampi kuin sama auto ilman tätä historiaa.

Sijoitusalaa seuraava Antti Wihanto kertoo, että kunnostettavasta Aureliasta maksettiin huutokaupassa yli 300 000 euroa kisahistorian takia. Normaalisti se on entisöintikohteena alle 100 000 euron auto.

Sijoittajan on myös hyvä muistaa pari ohjenuoraa: Älä osta autoa, johon sinulla ei ole varaa ja jonka kunnosta et voi huolehtia. Osta vain auto, josta pidät ja jota voit säilyttää kauan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt