Tiede: Automaalari kaataa prinsessamyyttejä – uskoisitko itse tarinan oravannahkaisista alushousuista?

Nina Manninen kiinnostui Katarina Jagellonicasta Turun linnassa. Ajoittain hänestä tulee herttuatar itse.

Kokeilevaa arkeologiaa: tohtorikoulutettava Nina Manninen on aina välillä Katarina itse. Muutama viikko sitten hän vieraili Hämeen linnassa ja markkinoilla. Herttuatar sai kulkea kansan keskuudessa rauhassa. Mervi Pasanen

Mervi Pasanen

Rintaan tatuoidun tiikerin peittää pikkutarkka kirjontatyö. Mustakirjonta on osa pellavaista aluspaitaa, joka peittyy seuraavien vaatekerrosten alle.

Aluspaidan päälle tulee hihaton, punaisesta sametista valmistettu mekko. Se nyöritetään tiukaksi kantajansa ylle. Tämäkin ylellinen vaate jää muiden kerrosten alle.

Irtokaulus, raskas purppurainen sarkahame, musta liivimäinen yläosa, irtohihat – vaate vaatteelta paimiolaisesta automaalarista, arkeologi Nina Mannisesta tulee herttuatar Katarina Jagellonica.

Sivuilta kaljuksi ajeltuun päähänsä hän sitoo silkkimyssyn, sen päälle bramkaksi kutsutun helmikirjaillun myssyn etumuksen. Viimeisenä puetaan suuri organzahuntu, joka lähes koskettaa maata.

Ei Katarinakaan pukeutunut itse. Nina Manninen tarvitsee apua puvun pukemiseen, avomies Pasi Olander tietää, mitä tehdä. Mervi Pasanen

Pukeutuminen kestää lähes tunnin. Avopuoliso Pasi Olanderia tarvitaan avuksi – Katarinakaan ei pukeutunut itse.

Raskaan asun jokaisen osan Manninen, 39, on tehnyt itse.

– Minulla on taustaa historianelävöityksessä, ja sitä kautta aloin tutkia Katarinaa. Ja kokeilin, osaanko tehdä renessanssipuvun, Nina Manninen kertoo.

Pukeutuminen tutkimuskohteena on kokeilevaa arkeologiaa.

– Yritän tehdä ja käyttää vaatteet aivan kuin silloin olisi tehty. Tosin minulla ei ole Katarinan koruja, niitä hänellä oli runsaasti.

Mustakirjailtu aluspaita peittää tiikeritatuoinnin. Mervi Pasanen

Nykyinen tohtorikoulutettava Nina Manninen teki pro gradunsa Katarina Jagellonican vaatteista ja valmisti sen innoittamana asun, jollaista Katarina olisi voinut pitää 1500-luvulla.

– Mitään säilyneitä vaatekappaleita ei ole ollut käytettävissä malliksi, joten kaikki vaatteet pitää tulkita luetteloiden kuvauksista, Nina Manninen kertoo.

– Hänellä oli kaksi espanjalaispukua, kolme saksalaispukua ja kaikki loput olivat kotoperäisiä eli puolalaisia. Niihin kuuluu esimerkiksi 92 liivihametta. Yhteensä liivi -ja päällyshameita oli 129.

Kaikesta on jäljellä vain yksi riipus, jota säilytetään Uppsalan tuomiokirkkomuseossa.

Mannisen mainitsemat luettelot ovat myötäjäis- ja omaisuusluetteloja. Kun Puolan kuninkaan tytär Katarina naitettiin Suomeen Juhana-herttuan vaimoksi, kaikki Katariinan tavarat kirjattiin luetteloihin. Yli 500 vuotta vanhat asiakirjat ovat tutkijalle tärkein lähde.

Mannisen väitöstutkimus käsittelee kaikkea Katarinan omaisuutta. Vaatteiden lisäksi sitä oli paljon aina huonekaluja ja ruoanvalmistusvälineitä myöten.

"En ole hirveästi automaalaamossa huudellut siitä, että tutkin prinsessamekkoja". Nina Manninen on kiinnostunut paitsi historiasta, myös autoista. Mervi Pasanen

Vaikka Nina Mannisen väitös käsitteleekin puolalaista prinsessaa, josta lyhyen Suomi-kauden jälkeen tuli Ruotsin kuningatar, hän ei vietä päiviään arkistoissa, vaan autokorjaamolla. Ilman apurahoja väitöstään tekevän pitää saada rahaa jostain.

– Kävi niin, että hain yhtä aikaa sekä tohtoriohjelmaan että Salon seudun koulutuskuntayhtymän ajoneuvoasentajalinjalle. Pääsin molempiin.

– Aloitin tammikuussa automekaanikkopuolella, mutta vaihdoinkin keväällä automaalauspuolelle. Opiskelen sitä nyt oppisopimuksella ja teen samaan aikaan väitöskirjaa prinsessan vaatteista.

Onhan siinä ristiriita, mutta myös yhteneväisyyksiä.

– Kummassakaan en pärjäisi ilman kädentaitoja. Olen aina ollut kiinnostunut autoista, ja siksi lähdin alalle.

Manninen on ollut pitkään Turun linnassa asiakaspalvelussa, mutta automaalarina saa parempaa palkkaa.

– Kiinnostus Katarinaa kohtaan syttyi juuri linnassa. Asiakaspalvelussa kuulin Katarinaan liittyviä myyttejä. Osaa niistä osasin jopa epäillä.

Tunnetuin myytti on haarukan tulo Suomeen. Totena kerrotaan, että haarukka saapui Suomeen 24. joulukuuta vuonna 1562 osana Katarinan myötäjäisiä.

– Myötäjäisluettelossa mainitaan muutama haarukka, mutta ne ovat tarjoiluhaarukoita, eivät aterimia. Ne on ilmeisesti tarkoitettu tahmeiden ja sokeria sisältävien ruokien tarjoiluun parina lusikoiden kanssa. Neljäs luettelon haarukka on ilmeisesti lihan leikkaamisessa käytetty haarukka, Manninen kertoo.

Toinen myytti on huonommin tunnettu. Väitetään, että Katarina Jagellonica toi uuteen kotimaahansa ikkunaverhot.

– Tämä on selvä käännösvirhe 1900-luvun alusta. Luettelossa puhutaan seinävaatteista eli gobeliineista, ei ikkunaverhoista.

Romanttinen myytti kertoo, että Katarinan vihkisormuksessa ovat latinankieliset sanat Nemo nisi mors eli suomennettuna ”ei mikään muu kuin kuolema”. Silkka myytti!

– Katarina avioitui Juhana-herttuan kanssa vuonna 1562. Seuraavana vuonna Juhana riitautui Ruotsin kuninkaan kanssa ja pariskunta määrättiin vangittavaksi. Katarinalle tarjottiin mahdollisuutta palata Puolaan. Tarinan mukaan hän oli näyttänyt sormustaan ja sen latinankielistä lausetta ja seurannut miestään vankeuteen.

Sormustarina on ilmeisesti peräisin 1700-luvulta.

– Tarinassa Katarinaa käsitellään kuuliaisena vaimona. Olen yrittänyt jäljittää sormusta, mutta hänen tavaroidensa joukossa ei ole sellaista, Nina Manninen kertoo.

– Katarina kyllä tunsi paikkansa ja tiesi, mitä häneltä vaaditaan. Hän on hoitanut roolinsa, ja Juhanan ottaminen aviomieheksi oli osa sitä.

Sormusmyytin alkuperä on jäljitettävissä ainakin 1700-luvulle. Tässä 1800-luvun maalauksessa Katarina esittelee myyttistä esinettään, jossa tarinan mukaan lukee Nemo nisi mors eli "ei mikään muu kuin kuolema". AOP/Alamy

Yksi myyteistä on hilpeä, ja se pystytään jäljittämään 1970-luvulle Turun linnaan. Sen mukaan Katariinalla olisi ollut oravannahalla vuoritetut alushousut.

– Linnassa on ollut kierros henkilökunnalle, ja sen aikana on kerrottu päättömiä tarinoita. Jostain syystä legenda alushousuista on jäänyt elämään.

– Kaiken lisäksi Katarinan aikana ei edes käytetty alushousuja, Nina Manninen nauraa.

Katarina Jagellonican 129 puvusta suurin osa oli puolalaista muotia, eli usein hame ja liiviosa olivat erivärisiä. Puvun hihat ovat irralliset ja pysyvät paikoillaan pukuneulojen avulla. Huntu kiinnitetään neuloilla silkkimyssyyn. Alimmaisena ovat punainen samettipuku ja aluspaita. Mervi Pasanen

Katarina Jagellonicasta on paljon tietoja, ne pitää vain osata hakea. Ja lukea.

– Valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen teki kokoelman ruotsinkielisiä inventaarioita 1800-luvulla. Alkuperäiset ovat Tukholmassa Slottsarkivetissa. Olen käynyt katsomassa niitä, ja lueskelin niistä tietoja vanhoista prinsessamekoista, Nina Manninen nauraa.

Arkeologian opintoihin kuuluu vanhojen käsialojen opiskelua, mutta Mannisen on pitänyt oppia lukemaan esimerkiksi vanhaa ruotsia ja puolaa.

– Nykyisin luen myös puolalaisia alkuperäislähteitä. Opiskelin ensin sanakirjan avulla, ja nyt olen käynyt kaksi puolan kurssiaTurun kesäyliopistossa.

Manninen on käynyt myös Puolassa tutkimassa asiakirjoja. Krakovan linnassa selvisi, että suomennettu luettelo on vain osa kokonaisuudesta.

Korona on vaikeuttanut tutkimustyötä, koska se on estänyt vierailut arkistoissa.

Katarina Jagellonica, 1526–1583. AOP/Alamy

Katarina on suomalaisille edelleen merkityksellinen.

– Hänessä oli jotain tarunhohtoista, hän on meidän oma prinsessamme. Ruotsissa hän oli kuningatar, mutta hukkuu siellä lukuisten kuninkaallisten joukkoon.

Hänen henkistä perintöään on tutkittu paljon, mutta Mannisen tutkimus on laajuudessaan ensimmäinen materiaaliseen kulttuuriin keskittyvä.

Vuonna 2022 Turun linnassa avautuu Katarinaan keskittyvä näyttely. Nina Manninen osallistuu näyttelyn rakentamiseen.

Hän

Nina Manninen

39-vuotias arkeologi, tohtorikoulutettava Turun yliopistossa.

Automaalari, opiskelee oppisopimuksella.

Asuu Paimiossa.

Avoliitossa, ei lapsia.

Hän

Katarina Jagellonica

Puolalainen prinsessa.

Syntyi 1526, kuoli 1583.

Avioitui Juhana-herttuan kanssa vuonna 1562 ja muutti Suomeen herttuattareksi.

Muutti Ruotsiin, kruunattiin maan kuningattareksi 1567.

Neljä lasta, poika Sigismundista tuli Puolan kuningas.

Merkittävä kulttuurinen vaikuttaja Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.