Suomalainen vaurastuu todennäköisimmin sijoittamalla pörssiosakkeisiin.
Niko Vappula, 30, on ikäisekseen huipputuloinen suomalainen. Hän on työskennellyt kymmenen vuotta rakennusyrityksissä, ja tuona aikana hänelle on kertynyt 350 000 euron varallisuus.
Vuosi sitten Vappula mahtui kovatuloisimpien alle 30-vuotiaiden top 50 -listalle, kun edellisvuoden verotiedot julkistettiin.
Vappula on hankkinut varallisuutensa vähitellen tekemällä palkkatyötä, sijoittamalla ja myymällä pörssiosakkeita sekä saamalla osinkotuottoa yrityksistä, joissa hän on osakkaana.
Helsinkiläismies työskentelee hoivakoteja suunnittelevassa ja rakentavassa Hovako Oy:ssä, jonka hän omistaa osin isänsä ja veljensä kanssa. Vastikään Vappula siirtyi talouspäällikön paikalta muihin hallintotehtäviin.
– Suuri osuus menestyksessäni on isällä, jonka kautta olen päässyt töihin ja osakkaaksi erilaisiin yrityksiin, hän kertoo.
Isä on myös antanut arvokkaita ohjeita vaurastumiseen.
Asuntoni on tavallinen kerrostalokoti Helsingin kantakaupungin reunalla ja autoni on pieni Mini.
Niko Vappula
– Ensimmäiset kesätyörahat isä kannusti sijoittamaan, ja se tuotti tulosta mopon muodossa. Tuolloin heräsi jo innostus sijoittamiseen.
Merkonomiksi kouluttautuneen Vappulan mukaan hänen ei ole tarvinnut tehdä kohtuuttoman pitkiä työpäiviä vaurastuakseen. Menestys on kuitenkin vaatinut vastuunkantoa johtotehtävissä – vastuu on välillä tuntunut raskaalta.
Vappula tuumii, että työnteon lisäksi vaurastumiseen tarvitaan onnea ja olemista oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Valtaosa Vappulan varallisuudesta on kiinni pörssiosakkeissa, rahastoissa, omassa asunnossa ja listaamattomissa yrityksissä.
Jos joku ostaisi kaikki lottokupongit ja siten saisi päävoiton, hän häviäisi rahaa.
Vappula kertoo, että hänen varallisuutensa näkyy lähinnä muutamina arvokkaina huippumuotituotteina.
– Asuntoni on tavallinen kerrostalokoti Helsingin kantakaupungin reunalla, ja autoni on pieni Mini. Jonkin aikaa omistin veneen ja kalliin urheiluauton, mutta hetken päästä koin, että niistä oli vain huolta.
Vappula arvioi, että menestymiseen ja etenkin pörssisijoittamiseen tarvitaan rauhallisuutta ja malttia. Osakemarkkinoilla ei kannata hätäillä. Myös analyyttisesta ajattelusta on hyötyä.
Vappulalla on vinkki rikastumisesta haaveileville.
– Kannattaa yrittää päästä osakkaaksi yrityksiin, joissa on töissä, jos ei oman yhtiön perustaminen kiinnosta.
Jos joku ostaisi kaikki lottokupongit ja siten saisi päävoiton, hän häviäisi rahaa.
Suomalaisten mahdollisuudet vaurastua ovat paremmat kuin koskaan aiemmin. Ihmisten ulottuville on myös tullut uusia tapoja rikastua, kuten e-urheilu, arvioi Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
Yrittäjänä vaurastumisesta on tullut aiempaa helpompaa. Yrityksen perustamista on helpotettu, ja rahoitusta kasvuun voi kerätä nyt esimerkiksi joukkorahoituksella.
– Toki korona koettelee yrittäjiä ja matalamman talouskasvun aikana vaurastuminen on hankalampaa, Lounasmeri sanoo.

Osakkeisiin sijoittamallakin voi vaurastua aiempaa helpommin.
Monissa maissa korkea koulutus takaa korkean palkan, mikä kerryttää varallisuutta.
Juha-Pekka Kallunki
– Sijoittajalla on yhä helpompi pääsy tietoon ja mahdollisuus sijoittaa laajaan valikoimaan kohteita. Sijoittajat ovat hyötyneet matalista koroista ja osakekurssien noususta.
Hyvin koulutetuilla suomalaisilla on myös yhä paremmat mahdollisuudet suunnata ulkomaille huippupalkan perässä.
Myös perinnöt ovat suurentuneet.
– Ei ole tavatonta, että ihmiset perivät vanhemmiltaan asunnon tai pari. 30–40 vuotta sitten ei ollut yhtä isoja perintöjä, kertoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki.
Kun puhutaan rikkaista tai varakkaista, ajatellaan helposti miljonäärejä.
Lounasmeri määrittelee rikkaan taloudellisesti riippumattomaksi, jonka ei tarvitse tehdä töitä rahan takia, koska hänellä on elämiseen tarpeeksi varallisuutta. Se, milloin tähän tilanteeseen pääsee, riippuu ihmisestä ja kulutustottumuksista.
Kallunki arvioi, että samalla kun suomalaiset ovat pikkuhiljaa vaurastuneet, heidän tietämyksensä vaurastumisen keinoista on lisääntynyt.
– 20–30 vuotta sitten suomalaisilla ei juuri ollut tietoa osakemarkkinoista. Tilanne on parantunut pitkälti internetin ansiosta.
Tyypillisesti suomalainen rikastuu perustamalla, kasvattamalla ja myymällä menestyvän yrityksen. Verotilastojen kärjessä ovat usein yritysmyynnillä rikastuneet.
Toinen yleinen ja tilastollisesti todennäköisin keino vaurastua on sijoittaa pörssiyhtiöiden osakkeisiin.
– Historiallisesti osakemarkkinat ovat tuottaneet omaisuuseristä parhaiten, Lounasmeri sanoo.
Vaikka jo lähes 900 000 suomalaista omistaa pörssiosakkeita, monet eivät edelleenkään ymmärrä, että osakesijoittaminen on parasta säästämistä.
– Siinä sijoitettu varallisuus kaksinkertaistuu 6–7 vuodessa. Sijoittaminen pitkällä tähtäimellä on varmin tapa saada tuottoa, sillä harvoin pörssiyhtiö menee konkurssiin, Kallunki huomauttaa.
Tavallisia sijoituskohteita ovat asunnot, metsät, rahastot ja yritysosakkeet.
Kallunki arvioi, että etenkin digitalisaation ympärille kehitetyt liiketoiminnat ovat nyt kannattavia kohteita.
– Tällaisia ovat verkkokauppa eri muodoissaan ja verkkoa käyttävät perinteiset alat, kuten autokauppa.
Suomessa on aika vaikea vaurastua työllä verrattuna moneen muuhun maahan. Syynä on korkea verotus.
– Suuryritysten johtajilla ja huippu-urheilijoilla on paras todennäköisyys rikastua työllä. Noin tuhat suomalaista saa yli miljoona euroa vuodessa palkkatuloja. He tosin maksavat tästä puolet veroa, Lounasmeri kertoo.
Kallungin mukaan työllä rikastuminen on huomattavasti helpompaa USA:ssa, Virossa ja monissa muissa Euroopan valtioissa.
– Monissa maissa korkea koulutus takaa korkean palkan, mikä kerryttää varallisuutta.
Suomessa voi myös rikastua bitcoin-kryptovaluutalla, lottovoitolla tai nettipokerissa.
– Näitä onnenkantamoisia sattuu kuitenkin ani harvalle, Kallunki toteaa.
Rikoksellakin voi joku rikastua, mutta nyt puhutaan hyväksyttävistä keinoista.
Lounasmeren mukaan yleinen harhaluulo on, että rahapeleillä rikastuminen olisi todennäköistä.
– Jos joku ostaisi kaikki lottokupongit ja siten saisi päävoiton, hän häviäisi rahaa. Odotusarvo on siis negatiivinen.
Osakesijoittaminen taas tuottaa todennäköisesti voittoa pitkällä aikavälillä, Lounasmeri korostaa.
– Kaikki eivät tiedä korkoa korolle -ilmiötä eli sitä, että kannattaa sijoittaa tuotot aina uudelleen niin, että nekin kasvavat.