Päättynyt vuosi merkitsi monille suomalaisille työuran ensimmäisiä lomautuksia. Uutta oli myös se, että lomautukset koskettivat toimialoja, joilla niitä ei perinteisesti ole tässä mitassa ollut.
Ravintolapäällikkö Sanna-Mari Hietanen, 44, opetteli viime vuonna uuden taidon: tapetoinnin. Kerrostalokodin makuuhuone ja eteinen ovat saaneet jo uudet tapetit, mutta olohuone odottelee vielä pientä pintaremonttia.
Aikaa remonttitaitojen hiomiseen on ollut yllin kyllin, sillä vantaalainen Hietanen lomautettiin maaliskuun lopussa. Syyskuun puolivälistä marraskuun loppuun hän oli töissä mutta jäi joulukuun alusta uudelle lomautuspätkälle.
Lomauttamisen syynä on koronapandemia, joka siirsi Helsingin yliopiston opiskelijat ja henkilökunnan etäyhteyden päähän. Hietasen työpaikka, HYY Ravintoloiden opiskelijaravintola, tyhjeni asiakkaista.
Työnantajan lomautusilmoitus on voimassa elokuun loppuun.
– Lomautus loppunee, kun rajoituksia aletaan taas purkaa. Töihin kutsutaan noin viikon varoajalla, Hietanen kertoo.
Hietanen on työskennellyt saman työnantajan palveluksessa 20 vuotta. Hän aloitti työt kylmäkkönä ja on sen jälkeen tehnyt monipuolisesti erilaisia ravintola-alan töitä. Ravintolapäällikkönä hän aloitti vuonna 2007.
Kaiken pakollisen saan maksettua, mutta mitään ekstraa en voi hankkia.
Sanna-Mari Hietanen
Hietanen ei ole koskaan aiemmin ollut lomautettuna. Kovin suurena yllätyksenä lomautus ei hänelle tullut, sillä Suomi oli mennyt kiinni jo maaliskuun puolivälissä.
– Enteitä oli ollut ilmassa, hän muistelee.
Vaikka hän oli osannut odottaa lomautusta, kesti hetken ennen kuin olo tasaantui.
– Keväällä oli aluksi maailmantuska ja paniikki päällä, mutta kaikkeen turtuu.
Ensimmäiset viikot Hietanen kertoo eläneensä virransäästötilassa.
– Nukuin tavallista enemmän ja irtauduin töistä totaalisesti. Se teki ihan hyvää, mutta kauan ei hermo kestä pelkkää lepoa.
Hietanen vietti keväällä ja kesällä aikaa myös perheen mökillä, kun kerrankin sai olla siellä ajan kanssa.
Pintaremontin tekoon hän ryhtyi, koska se oli ollut ajatuksissa jo pidempään.
– Nyt tällaisille projekteille on vihdoin jäänyt aikaa. Pikkuhiljaa olen tehnyt.
Työkavereiden kanssa hän piti alkuvaiheessa yhteyttä, mutta se on jäänyt. Toisaalta syksyyn mahtui myös työrupeama, joka toi työyhteisön hetkeksi saman katon alle.
– Töihin paluu sujui hyvin. Muutama päivä meni ihmetellessä, mutta taidot löytyivät lihasmuistista.
Hietanen piti aluksi tasoitusvapaansa ja vuosilomansa pois, joten varsinaisesti ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttanut lomautus alkoi toukokuun lopusta.
Hän on laskenut, että hänen kuukausitulonsa ovat lomautuskuukausina reilut pari sataa euroa pienemmät kuin työssäollessa. Juuri sen verran, mikä normaalioloissa on ollut ylimääräistä liikkumavaraa.
– Kaiken pakollisen saan maksettua, mutta mitään ekstraa en voi hankkia. Kun tasaista taloutta pitää, hätää ei ole: saan pidettyä itseni leivässä ja kissat ruuassa.
– Rahaa ei toisaalta paljon muuhun kulukaan, kun ei täältä pääse mihinkään. Nettiostoksiinkaan en ole langennut.
Asuntolainan lyhennysvapaaseen Hietasen ei ole tarvinnut turvautua. Ensimmäiselle lomautuskuukaudelle hän tarvitsi äidiltään apua lainanlyhennykseen, sillä päiväraha maksettiin jälkikäteen.
Pitkät vapaat ovat jättäneet monenlaisille ajatuksille tilaa. Työpaikan ja alan vaihdotkin ovat käyneet mielessä, mutta toistaiseksi kumpaankaan ei ole tarvetta.
– Olen tyytyväinen työhöni ja työnantajaani, sillä meidän arvomme kohtaavat todella hyvin.
– Alan vaihtoa ei nyt oikein uskalla suunnitella, kun ei tiedä, mikä toimiala ottaa seuraavaksi iskuja vastaan. Aina välillä tulee mieleen, että pitäisi päästä vähän eteenpäin, mutta en tiedä, mihin suuntaan lähtisin.
Pitkä lomautusjakso on lopulta osoittautunut hyvää tekeväksi tauoksi.
– Ikinä ei olisi tullut sapattivuotta pidettyä. Normaalitilanteessa se ei olisi käynyt edes mielessä.
Päättynyt vuosi 2020 merkitsi monille suomalaisille työuran ensimmäisiä lomautuksia. Uutta oli myös se, että lomautukset koskettivat toimialoja, joilla niitä ei perinteisesti ole tässä mitassa ollut.
Lomautettujen määrä alkoi kasvaa maaliskuun puolessa välissä – samaan aikaan, kun Suomi meni koronapandemian vuoksi kiinni. Voimakkain nousuvaihe oli huhtikuun alkupuolella, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön selvitys.
Enimmillään lomautettuja oli huhtikuun lopussa, 163 700. Määrä on noin seitsemän prosenttia palkansaajista.
Se, kuinka paljon lomautettuja on vuoden mittaan kaikkiaan ollut, ei ole vielä selvinnyt. Työvoimatutkimuksen tuorein tieto on marraskuulta, jolloin lomautettuja oli yhteensä 27 000.
Suomen taloushistoriassa ei vastaavanlaista vuotta ole aiemmin nähty.
– Vuosi 2020 oli äärimmäisen poikkeuksellinen, sanoo terveystaloustieteen professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
– Yleensä Suomen taantumat ovat vientivetoisia, mutta nyt talouden sokki kohdistuu voimakkaasti palvelualoihin.
Lomautetuissa onkin ollut erityisen paljon myyjiä ja ravintoloiden työntekijöitä. Naisia on lomautettuna enemmän kuin miehiä. Lomautetut ovat olleet myös tavallista nuorempia.
Böckermanin mukaan tilanne on vaikea erityisesti nuorille, sillä monet heistä eivät tutkimusten mukaan ole työttömyyskassan jäseniä.
– Suomessa ansiosidonnaista päivärahaa saavat vain työttömyyskassan jäsenet, ja jäsenyys on vapaaehtoista, hän muistuttaa.
– Aika moni nuori on varmaan ajatellut, että todennäköisyys jäädä kokonaan työttömäksi palvelualalla on nolla. On pidetty varmana, että alalta löytyy töitä.
Suomalainen lomautusjärjestelmä on melko poikkeuksellinen: monissa maissa ei vastaavaa tunneta.
Lomautus on yrityksille joustava keino keskeyttää palkanmaksu ja pitää kiinni osaavasta työvoimasta silloin, kun kysynnän väheneminen arvioidaan tilapäiseksi.
Työntekijän etuna on se, että työsuhde pysyy lomautuksen aikana voimassa ja että ajalta voi hakea työttömyysturvaa.
Myös aiempien talouskriisien aikana lomautukset ovat olleet keino vähentää irtisanomisia, mutta ne toimivat vain tietyn aikaa.
– Lomautukset ovat tilapäinen tapa leikata työvoimakustannuksia. Jossain vaiheessa osa niistä vaihtuu irtisanomisiksi, Böckerman sanoo.
Tämä alkoi näkyä jo syksyllä Takuusäätiön velkaneuvonnassa. Keväällä ja kesällä ihmiset ottivat yhteyttä, koska heidät oli lomautettu. Esimerkiksi toukokuussa vain 13 prosenttia heistä oli irtisanottu. Lokakuussa koronakriisin vuoksi yhteyttä ottaneista jo 55 prosenttia oli irtisanottuja.