Matkailu: Ennätystalvi vaihtui kylpylässä epävarmuuden vuodeksi – "Välillä rajoituksia on ollut vaikea ymmärtää", Sunborn Sagan toimitusjohtaja Riikka Kuusniemi sanoo

Kylpylöiden ovet ovat auki, mutta korona näkyy asiakasmäärissä. Riikka Kuusniemi kaipaa rajoituksiin loogisuutta.

Sunborn Sagan toimitusjohtaja Riikka Kuusniemen oma matkustaminen suuntautuu saaristoon ja Lappiin. Kesällä purjehditaan, ja Lapissa häntä kiehtoo kaamoksen kauneus. Tulevina matkakohdehaaveina siintelevät Lofootit ja Islanti. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Vuosi sitten kaikki näytti kylpyläbisneksessä vielä hyvältä. Sunbornin Naantalin kylpylälle viime vuoden tammi- ja helmikuu olivat kävijämäärissä kaikkien aikojen parhaimmat. Sitten iski korona, ja kylpylä joutui rajoitusten takia sulkemaan ovensa.

– Kesällä tilanne oli taas hyvä. Samoin vielä lokakuukin syyslomista johtuen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa etenkin arkisin, summaa Sunborn Sagan toimitusjohtaja Riikka Kuusniemi kulunutta vuotta.

Naantalin kylpylä ei ole ottanut matkustusrajoitusten ja tartuntariskin vuoksi kävijöitä ulkomailta. Ei, vaikka esimerkiksi Ruotsista on tullut kyselyjä. Se on tarkoittanut pienempiä asiakasmääriä – etenkin, kun kokous- ja kongressimatkailijoiden määräkin on kokoontumisrajoitusten vuoksi varsin pieni.

– Keskimääräistä paremmin olemme silti korona-aikana pärjänneet, jos vertaa esimerkiksi pääkaupunkiseutuun ja Lappiin, Kuusniemi sanoo.

Sunborn Sagan toimitusjohtaja Riikka Kuusniemi vastaa Naantalin kylpylästä. Hän on varautunut siihen, että tänä vuonna kylpylässä ei nähdä ulkomaalaisia kävijöitä. Tomi Kangasniemi

Viime syksynä Sunborn joutui vähentämään väkeä, ja osa työvoimasta on ollut lomautettuna. Lomautuksen aikana osa henkilöstöstä on vaihtanut kokonaan alaa. Kuusniemen mukaan iso kysymys koronan jälkeen tuleekin olemaan, mistä saadaan väkeä, kun sitä taas tarvitaan.

Asiakkaat jäävät kotiin, kun he eivät tiedä, mikä on milloinkin sallittua.

Riikka Kuusniemi

– Tämä on vaativa ala, ja ammattitaitoisen henkilökunnan saamisessa oli haasteita jo ennen koronaa.

Korona-ajan hiljaisuutta on kylpylässä myös hyödynnetty. Naantalin kylpylässä on avattu kaksi uutta ravintolaa ja suunniteltu tulevia remontteja. Tarkoitus on vielä uudistaa muun muassa allasosastoa ja aulaa.

Tartuntoja ei kylpylään ole onneksi jäljitetty, eikä niitä Kuusniemen mukaan ole ollut henkilökunnallakaan.

Vaikka kylpylät voivat pitää ovensa auki, on tilanne joka tapauksessa ongelmallinen. Julkisissa tiloissa yli kymmenen hengen kokoontumiset on kielletty, joten kokouspuolella on tällä hetkellä varsin hiljaista. Virtuaalikokouksia järjestetään, mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että kylpylässä on vain yksi henkilö vetämässä kokouksen.

Sama kymmenen hengen rajoitus on iskenyt myös kylpylän ryhmäliikuntaan. Rajoitukset näkyvät luonnollisesti myös allasosastoilla ja ravintoloissa, joiden pitää sulkea ovensa kello 23.

– Onneksi saamme kuitenkin pitää ovet auki ja tarjota palveluita pienemmille asiakasmäärille.

Kuusniemi ymmärtää, että rajoituksia pitää olla, mutta ne voisivat olla loogisemmat.

– Välillä rajoituksia on ollut vaikea ymmärtää. Meidän piti esimerkiksi peruuttaa pihalle suunnitellut joulumarkkinat, mutta samaan aikaan yleisöä jonottaa satamäärin luistelukentälle.

Kuusniemen mukaan viranomaisten pitäisikin paremmin huomioida ne toimet, joilla eri toimialojen yrittäjät jo takaavat asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden. Viestintää pitäisi myös parantaa.

– Alusta asti viestijöitä on ollut paljon ja on ollut epäselvää, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Asiakkaat jäävät kotiin, kun he eivät tiedä, mikä on milloinkin sallittua.

Naantalin kylpylä valittiin kansainvälisessä World Travel Awards -gaalassa Suomen parhaaksi hotelliksi 2020. Tomi Kangasniemi

Kysymysmerkkejä ilmassa riittää edelleen. Rokotusten teho selviää lähikuukausina, ja Naantalin kylpylässäkin toivotaan, että epävarmuustekijät vähitellen poistuvat. Siihen on jo varauduttu, että tänä vuonna ei välttämättä tule kansainvälisiä matkailijoita ollenkaan.

Etenkin ruotsalaisten ja aasialaisten matkailijoiden puuttuminen on merkittävä asia, sillä kylpylän keskimäärin yli 200 000 kävijän vuosittaisesta virrasta 20 prosenttia tulee ulkomailta.

Kylpylöiden tulevaisuuteen Kuusniemellä on kuitenkin luja usko. Ihmiset haluavat satsata irtiottoon arjesta: hyvinvointiin ja hemmotteluun. Sitä kylpylät myös haluavat tarjota.

Kuusniemi uskoo myös, että korona-aikana vahvistunut yhteisöllisyyden tunne säilyy. Ihmiset haluavat tukea esimerkiksi paikallisia yrityksiä ja esiintyviä taiteilijoita. Korona-aikana on hänen mukaansa vielä korostunut tietoisuus omasta hyvinvoinnista.

– Luonnossa liikkuminen ja ulkoilu on lisääntynyt. Myös kuluttaminen on muuttunut. Enää ei kaivata niin paljon tavaraa vaan satsataan itseen materian sijaan.

Hän

Riikka Kuusniemi

Syntynyt 1966.

Asuu Raisiossa.

Lähipiiriin kuuluvat mies Pekka Kuusniemi sekä kaksi omaa ja kaksi miehen aikuista lasta.

Harrastaa purjehdusta, mökkeilyä, lenkkeilyä, laskettelua, lukemista ja ruoanlaittoa.

Suomella vahvat valtit hyvinvointimatkailussa

Hyvinvointimatkailu kiinnostaa matkailijoita koronan jälkeenkin. Business Finlandin kehitysasiantuntija Liisa Renfors uskoo, että luksusmatkailu ja hyvinvointimatkailu elpyvät koronasta ensimmäisinä.

– Ihmisillä on valtava into päästä matkustamaan. Lähimatkailu tulee kasvamaan, mutta myös kaukomatkoja varmasti tehdään taas. Luksusmatkailussa elämys on nyt tärkeämpi kuin puitteet. Se korostuu, että pystytään tarjoamaan kokonaisvaltaisia elämyksiä.

Renforsin mukaan kansainvälisesti verrattuna kylpylöillä ei Suomessa ole niin suurta roolia hyvinvointimatkailussa. Ne mielletään enemmän viihdekylpylöiksi ja koko perheen kohteiksi. Aikuisten hemmottelukylpylät ovat vielä poikkeuksia.

Kylpylämatkailussakin korostuu se, että matkailijat panevat valinnoissaan painoa yhä enemmän ympäristöystävällisyydelle.

– Suomi on tässä suhteessa hankalassa asemassa esimerkiksi Keski-Euroopan kuumia lähteitä hyödyntäviin kylpylöihin verrattuna. Hyviä ratkaisuja kuitenkin syntyy, kuten Kasnäsin saaristokylpylässä. Siellä käytetään kalajalostamon tuottamaa lämpöä ulkoaltaan lämmittämiseen.

Matkailutrendit suosivat joka tapauk­sessa tällä hetkellä Suomen vahvuuksia. Ihmiset etsivät nyt tilaa ja rauhaa. Hyvinvointia haetaan luonnosta, ja myös turvallisuus on tärkeää.

– Kokonaisvaltainen hyvinvointi korostuu. Mindfulness on ollut pinnalla ja monta vuotta, eikä se häviä. Myös suomalainen saunajooga jatkaa voittokulkuaan. Maailmalla suosiossa on myös niin kutsuttu earthing, jossa kuljetaan paljain jaloin erilaisilla pinnoilla, Renfors listaa.

Renfors toivookin, että suomalaiset matkailuyrittäjät satsaavat nyt erityisesti viestintäänsä. Omista palveluista ei edelleenkään osata kertoa tarpeeksi.

– Suomi on täynnä helmiä, joista suomalaisetkin matkailijat ovat vielä tietämättömiä.

Renfors uskoo, että korona-ajasta on voinut myös oppia. Kotimaan matkailijat ovat varteenotettava asiakasryhmä, vaikka kansainväliset matkailijat käyttävätkin enemmän rahaa.

– Tätä tuotekehitystä olemme toivoneet. Eli kun tehdään kansainvälisille matkailijoille tuotteita, ne käyvät hyvin myös suomalaisille asiakkaille, hän muistuttaa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut