Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ajassa | Sukupuolineutraalit nimet yleistyvät nyt, kun sukupuolten moninaisuudesta keskustellaan – Neo, 5, sai etunimensä Matrix-elokuvasta: "Neo lienee niin lähellä Leoa, että sitä kukaan harvemmin ihmettelee"

Samoja etunimiä annetaan todennäköisesti tulevaisuudessa nykyistä enemmän kaikille sukupuolille.

Keskustelu sukupuolten moninaisuudesta vaikuttaa lasten nimeämiseen. Entistä useampi vanhempi antaa jälkikasvulleen nimen, joka ei leimaa lasta johonkin sukupuoleen.

Näin sanoo Helsingin yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori, dosentti Terhi Ainiala.

Valtaosa vanhemmista antaa lapselleen vielä pojan tai tytön nimen, mutta sukupuolineutraalit nimet ovat vähitellen yleistymässä.

– Se linkittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun ja käsitykseen siitä, mikä on sukupuoli ja mitkä ovat sen ominaisuudet. Yhä useampi vanhempi ei halua kahlita ajattelua kahteen luokkaan vaan tahtoo, että lasta kohdeltaisiin lapsena tai ihmisenä eikä tyttönä tai poikana, Ainiala perustelee.

Ainialan mukaan sukupuolineutraaleiden nimien yleisyydestä ei ole tarkkoja tilastolukuja, ja sitä olisi vaikea tutkiakin.

– Kenen näkökulmasta nimi on sukupuolineutraali? Vanhemmat saattavat mieltää nimen sellaiseksi, mutta ympäristön näkökulmasta se ei sitä ole.

2000-luvulla alettiin kiinnittää sukupuolineutraaliuteen huomiota.

Petra Saarnisto

Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto arvioi, että sukupuolineutraaleja etunimiä on luultavasti enemmän kuin 10 vuotta sitten.

– Varmasti niitä on enemmän kuin 20 tai 50 vuotta sitten. 50 vuotta sitten niitä oli tosi vähän, Saarnisto selvittää.

Kaikki eivät anna tarkoituksella lapselleen sukupuolineutraalia nimeä, hän huomauttaa.

– Huoltajat eivät välttämättä tiedosta asiaa. Nimi vain on miellyttänyt heitä.

Millaisia sitten ovat sukupuolineutraalit nimet?

On tutkittu, että kolme neljäsosaa maailman kulttuureista on sellaisia, joissa sukupuoli ilmaistaan nimessä .

Terhi Ainiala

Ihmisoikeuksia ajava Trasek ry on listannut niitä. Luettelo on koottu Väestörekisterikeskuksen tilastosta. Listalla on nimiä, joita on Suomessa elossa olevilla ihmisillä, vähintään viisi kummallakin henkilötunnuksen mukaisella sukupuolella.

Listalla ovat muun muassa Aalto, Abdullah, Ariel, Aurinko, Juno, Kataja, Peikko, Pirkka, Runo, Robin, Syksy, Tähti, Vellamo ja Viesti.

Vauvoille annetaan yhä enemmän luonnosta ammennettuja etunimiä, jotka voivat sopia kenelle tahansa.

– Luontosanasto on laaja, ja moni luontosana voidaan hahmottaa sukupuolineutraaliksi, kuten Halla, Naava ja Myrsky, Ainiala kertoo.

Yhä yleisempiä ovat myös sukupuolineutraalit vierasperäiset nimet, kuten Ali, Ami ja Teri, ja lempinimistä tulevat, kuten Aksuli tai Launa.

Trasekin listalla on myös Neo. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun tilastojen mukaan Suomessa oli 1. maaliskuuta alle 660 Neo-nimistä poikaa ja alle 22 tyttöä.

Viisivuotias Neo Sistonen sai etunimensä Hollywood-hittielokuvasta.

– Ajatus Neo-nimestä lähti Matrix-elokuvasta, jonka päähenkilö on Neo Anderson. Halusimme antaa nimen, joka ei olisi kovin yleinen ja joka olisi helposti lausuttavissa Suomessa ja muualla, selittää äiti Tuuli Sistonen.

Matrix on vuonna 1999 julkaistu tieteiselokuva, jonka päähenkilö on tietokoneohjelmoija Thomas A. ”Neo” Anderson.

– Neo tarkoittaa myös uutta, mikä sopi hyvin: hänen myötään perheeseen syntyi kahden isomman sisaruksen jatkoksi uusi vauva, Tuuli Sistonen kertoo.

Vanhemmat eivät antaneet pojalleen sukupuolineutraalia nimeä tarkoituksella.

– Olen pitänyt Neoa aika puhtaasti miehen nimenä. Neo taisi tulla ruotsalaiseen nimipäiväkalenteriinkin miesten nimiin vuosi tai pari sitten, helsinkiläinen Tuuli Sistonen sanoo.

Äiti kertoo, ettei kukaan ole hämmästellyt Neo-nimeä, mutta Matrix-taustan hän on saanut toistaa useasti.

– Neo lienee niin lähellä Leoa, että sitä kukaan harvemmin ihmettelee.

Leo oli yksi vaihtoehto, kun vanhemmat pohtivat pojalleen nimeä.

Tuuli Sistonen arvioi, että Neo on pääosin nykylasten nimi.

– Pojan päiväkodissa on toinenkin Neo ja kaveripoika on Neo.

Terhi Ainialan mukaan keksitty uusi etunimi on yleensä sukupuolineutraali vain lyhyen aikaa ja vakiintuu sitten pojan tai tytön nimeksi.

Sukupuolinen vakiintuminen riippuu pitkälti nimen äänteellisistä, ulkoasullisista ja merkityksellisistä ominaisuuksista. Perinteisesti poikien nimet ovat usein loppuneet O:hon ja tyttöjen A:han.

– Joskus käy myös niin, että tytön tai pojan nimestä tulee sukupuolineutraali. Esimerkiksi Tuisku oli 1980–90-luvuilla tytön nimi, mutta nyt sitä käytetään molemmilla.

Sukupuolineutraalit nimet olivat ensi kerran suosittuja Suomessa 1800-luvun lopulla. Silloin vieraskielisiä etunimiä suomennettiin ja keksittiin uusia.

Tosin silloin ei tietoisesti ajateltu sukupuolten moninaisuutta. Moni etunimi vain kävi aluksi molemmille sukupuolille ennen sukupuolista vakiintumistaan.

Esimerkiksi Armi, Outi, Rauha ja Sulo olivat ennen talvi- ja jatkosotaa sekä pojan että tytön nimiä. Sittemmin Armista, Outista ja Rauhasta tuli tytön nimiä ja Sulosta pojan.

– Voisi ajatella, että Sulo on enemmän tytön nimi. O-loppuisuus on kuitenkin ohjannut sitä pojan nimeksi, Ainiala sanoo.

Ennen vanhaan Suomessa oltiin varsin tarkkoja sen suhteen, millaisia nimiä voi antaa lapselle. Toisaalta nimeäminen oli kirjavaa, sillä eri alueilla oli eri käsityksiä nimien sukupuolisuudesta.

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alue ja yhteisö määrittelivät pitkälti sen, mikä on tytön ja mikä pojan nimi. Ei ollut mediaa, joka yhdistäisi kansaa ja lisäisi yhteistä tietoisuutta.

– Esimerkiksi Kaino ja Vieno olivat jossain päin maata tavallinen naisen nimi. Toisaalla se oli vahvasti miehen nimi, Ainiala kertoo.

Kun Suomen ensimmäinen etunimilaki tuli voimaan 1946, pidettiin ongelmana, että pojille ja tytölle annettiin samoja nimiä. Hannes Teppo ja Kustaa Vilkuna toimittivat vuonna 1947 Etunimikirjan, jossa määriteltiin miesten ja naisten etunimet.

– Siitä huolimatta esimerkiksi Kainoa, joka määriteltiin tytön nimeksi, annettiin yhä pojalle, koska näin oli tehty ennenkin, Saarnisto sanoo.

2000-luvulta sukupuolineutraalit etunimet ovat jälleen yleistyneet selvästi.

– 2000-luvulla alettiin kiinnittää sukupuolineutraaliuteen huomiota, Saarnisto toteaa.

Vuonna 2019 voimaan tulleen nimilain mukaan lapselle voi antaa neljä etunimeä. Aiemmin rajana oli kolme.

Myös uusimmassa laissa on pyrkimys eriyttää naisten ja miesten nimet, mutta se on löyhempi nimeämisen suhteen.

– Laki sisältää pykälän, jonka mukaan säännöstä voidaan poiketa erityisestä syystä, esimerkiksi kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi. Jos nimeä on annettu jo aiemmin vähintään viidelle elossa olevalle tytölle sekä pojalle, sitä voidaan antaa jatkossakin molemmille, Ainiala selvittää.

Eri järjestöt ovat vastustaneet uutta nimilakia, koska se ei vastaa niiden mukaan käsitettä sukupuolten moninaisuudesta.

Ruotsissa ei ole samanlaista etunimiä sukupuolittain erottelevaa lakia.

– Ruotsin linja on harvinainen. Länsimaisissa kulttuureissa on aika yleistä, että nimet halutaan jakaa kahtia sukupuolittain, Ainiala kertoo.

– On tutkittu, että kolme neljäsosaa maailman kulttuureista on sellaisia, joissa sukupuoli ilmaistaan nimessä, hän lisää.

Asiantuntijat arvioivat, että tulevaisuudessa samoja etunimiä annetaan nykyistä enemmän kaikille sukupuolille.

Saarnisto muistuttaa kuitenkin, että valtaosa vanhemmista antaa lapselleen jatkossakin tavallisen kalenterinimen.

Sukupuolittuneisuus on vahvasti juurtunut etunimiin.

– Nimen kautta hahmotamme sukupuolen. Jotta sukupuolineutraaleista nimistä tulisi valtavirtaa, pitäisi muuttua käsitys siitä, miten ajatellaan ihmisyydestä, Ainiala huomauttaa.