Pennonen korostaa itsetuntemuksen kehittämistä oman hyvinvoinnin parantamisessa.
Työterveyspsykologi Marjo Pennoselle, 44, erilaiset työssäjaksamisen ongelmat ovat tulleet tutuiksi. Hän on kirjoittanut aiheesta vastikään julkaistun kirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim, 2021).
Yksi toistuva ongelma on Pennosen mukaan suorittamisen pakko.
– Hyvin moni suorittaa myös vapaa-aikaansa. Downshiftaamisesta ja levon tärkeydestä kyllä puhutaan, mutta moni huomaa tarpeen vasta, kun on sairastunut tai uupunut.
Uupumus voi aiheutua monesta eri syystä. Työelämä on nykyisin usein suorituskeskeistä, ja tehokkuutta mitataan monin eri tavoin. Omat arvot saattavat olla myös ristiriidassa työpaikan tuloskeskeisyyden kanssa.
Toisaalta osa kokee työnsä tylsäksi. Työ ei haasta tai se ei tunnu omalta. Unelmatyökin on voinut vuosien mittaan muuttua, ja ongelmat ovat kasautuneet ja johtaneet uupumiseen.
Pennonen muistuttaa arvojen asettamisen tärkeydestä työssäjaksamisessa. Arvot heijastavat, millainen haluaa olla ja mihin aikansa käyttää. Kun tietää, mikä on itselle tärkeää, on helpompi tavoitella merkityksellisiä päämääriä.
Itsetuntemus on myös kykyä havainnoida ja tunnistaa mielensä sisäisiä liikkeitä.
Marjo Pennonen
Oma itse ja hyvinvointi pitäisikin laittaa etusijalle. Työpäivän jälkeen ei esimerkiksi kuuluisi olla niin väsynyt, ettei vapaa-ajalla jaksa tehdä mitään. Vapaa-ajassa on tärkeää myös kokemus sen riittävyydestä.
Tämä taas on yksilöllistä. Toinen voi olla tyytyväinen kymmeneen tuntiin vapaa-aikaa viikossa, kun toiselle 20 tuntiakaan ei riitä.
– Kalenteriin pitää varata aikaa oleilulle ja levolle. Ne voivat olla yhtä lailla sosiaalisia hetkiä kuin luonnossa liikkumista itsekseen. Kun huomaa, että lepääminen on arvokasta ja tärkeää, saa myös lisää voimavaroja. Silloin toimii työssäkin tehokkaammin, Pennonen sanoo.
Pennosen kirjassa korostetaan, että työpaikoilla vastuu työssäjaksamisesta on sekä esimiehillä että työntekijöillä.
Esimiehillä johtamisessa keskeistä on luottamuksen rakentaminen. Luottamus edellyttää oikeudenmukaista päätöksentekoa ja kohtelua. Hyvään johtamiseen kuuluu myös työntekijöiden arvostus.
Työntekijöiden kohdalla puhutaan työntekijätaitojen tärkeydestä. Niillä tarkoitetaan työntekijän halua ja kykyä toimia työyhteisössään rakentavalla tavalla.
Hyvä työntekijä ymmärtää organisaation tavoitteet ja oman roolinsa tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Työntekijän tulee myös kantaa vastuu omasta työstään.
Keskeinen teema Pennosen mielestä on kuitenkin itsetuntemus. Sitä voivat kehittää niin esimiehet kuin työntekijätkin, ja näin parantaa työssäjaksamistaan.
Mutta mitä itsetuntemus oikein on, ja miten se edistää työhyvinvointia?
Pennosen mukaan itsetuntemus on kyky tunnistaa omia ajatuksia, tunteita, käyttäytymismalleja ja tottumuksia.
– Itsetuntemusta on, että tietää millainen ihminen on. Sitä, että tunnistaa omia piirteitään, vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä miten käyttäytyy muiden kanssa.
– Itsetuntemus on myös kykyä havainnoida ja tunnistaa mielensä sisäisiä liikkeitä.
Itsetuntemusta voi kehittää varaamalla aikaa itsetutkiskeluun. Tätä voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla.
Päivän tapahtumista voi esittää kysymyksiä, mitä ajatuksia ja tunteita tapahtumat ovat herättäneet. Mistä on pitänyt, ja mikä on herättänyt kiinnostusta? Mikä taas on aiheuttanut stressiä? Entä mikä on ollut helppoa ja mikä vaikeaa?
– Myös tietoinen läsnäoloharjoittelu voi auttaa. Lisäksi on olemassa erilaisia psykologisia testejä, joilla voi saada selkoa näihin kysymyksiin.
Pennonen muistuttaa, että näkemykset omasta itsestä voivat poiketa muilta saadusta palautteesta. Jos saa jatkuvasti tietynlaista palautetta omasta käyttäytymisestä, kannattaakin pysähtyä miettimään, mistä se johtuu.
Kun on perusteellisesti tutustunut itseensä ja sitä myötä parantanut itsetuntemustaan, on helpompi olla sinut itsensä kanssa. Silloin on myös helpompi lähteä tekemään muutoksia arjessaan.
– Kun tiedostaa, että mieli ja keho kaipaavat taukoja, lepoa ja rentoutumista, voi niitä perustellusti suoda itselleen. Yhtä lailla on tarvittaessa myös helpompi kieltäytyä joistain tehtävistä, Pennonen tiivistää.
Jollekulle arjen muutos voi tarkoittaa esimerkiksi uudelleen kouluttautumista, arvotyöskentelyä tai terveellisempiä elämäntapoja.
Se tulisi joka tapauksessa muistaa, että harva asia on tärkeämpi kuin oma hyvinvointi.