Terveys: Älylääke osaa kertoa, onko se otettu vai ei – tulevaisuuden lääkkeet saatetaan myös tulostaa potilaskohtaisesti

Lääkkeistä räätälöidään aiempaa yksilöllisempiä ja kohdennetumpia. Tulevaisuuden lääkkeistä halutaan myös ympäristöystävällisempiä.

Ihmiset reagoivat lääkkeisiin eri tavoin. Tulevaisuudessa lääkehoidon uskotaankin yksilöllistyvän. 123RF / Vladimir Soldatov

Eija Marja-aho

Uuden lääkkeen matka laboratoriosta apteekin hyllylle on pitkä. Lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin yli kymmenen vuotta ja maksaa arviolta 1,3 miljardia euroa.

Pitkästä ja kalliista kehitystyöstä huolimatta kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille kaikissa tilanteissa, sillä ihmiset ovat erilaisia. Lääkkeiden tehoon vaikuttavat esimerkiksi ikä, muu lääkitys, ravitsemus ja perimä. Siksi tulevaisuuden lääkkeistä pyritään kehittämään entistä yksilöllisempiä ja kohdennetumpia.

Tulevaisuudessa lääkkeitä voidaan esimerkiksi tulostaa potilaskohtaisesti tai räätälöidä potilaan geenien mukaan. Älypilleri pystyy jopa viestimään, onko se otettu vai ei.

Osa tulevaisuuden lääkkeistä vaatii vielä vuosien työn, mutta osa on jo täällä.

Tulevaisuuden lääkkeistä antaa muutamia esimerkkejä Turun yliopiston farmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen.

1 Biologisiin lääkkeisiin kohdistuu suurin hype.

Biologiset lääkkeet ovat nopeimmin kasvava lääkeryhmä. Niillä tarkoitetaan valmisteita, jotka sisältävät elävien solujen tuottamaa materiaalia, tavallisesti valkuaisainetta.

Ne ovat rakenteeltaan monimutkaisempia kuin kemialliset lääkkeet, ja niiden vaikutus kohdistuu solussa tarkasti tiettyyn elimistön rakenteeseen, eli ne ovat täsmälääkkeitä.

Biologisia lääkkeitä käytettiin aiemmin lähinnä harvinaissairauksien hoidossa mutta nykyisin myös muun muassa nivelreuman, kroonisten suolistosairauksien ja syöpätautien hoidossa. Lääkkeet annostellaan tiputuksina tai pistoksina.

Biologiset lääkkeet eivät ole uusi keksintö, mutta niiden käyttöä on rajoittanut kallis hinta. Tämä voi muuttua niin sanottujen biosimilaarien avulla.

Biosimilaarit on kehitetty samantapaisiksi ja vertailukelpoisiksi kuin alkuperäiset biolääkkeet. Nekään eivät ole halpoja, mutta kilpailu saattaa laskea myös alkuperäislääkkeiden hintoja.

2 Nanolääke tietää mihin mennä.

Potilaat ottaisivat kaikki lääkkeet mieluiten suun kautta pillereinä. Tavanomaisia pillereitä ei voida kuitenkaan kohdentaa, vaan ne jakautuvat verenkierron mukana kaikkialle kehoon. Niiden teho voi olla siksi vähäinen, tai niillä voi olla isoja haittavaikutuksia.

Yksi tapa parantaa kohdentamista ovat niin sanotut nanolääkkeet. Niillä tarkoitetaan nanokokoisen kantajahiukkasen ja lääkeainemolekyylin yhdistelmää.

Nanolääkkeiden etuna on, että ne voivat kuljettaa vaikuttavan aineen tarkasti kohteeseensa ja vapauttaa sen vasta siellä. Tällöin lääkettä tarvitaan pienempi annos.

Koska lääkeaineet vaikuttavat vain kohdekudoksessa tai -solussa, ne voivat myös vähentää lääkkeiden haittavaikutuksia.

Menetelmä sopii melkein mille tahansa lääkeaineelle.

Nanolääkkeisiin liittyy vielä toistaiseksi joitakin riskejä, sillä nanokokoon pienentäminen saattaa muuttaa aineiden ominaisuuksia. Ne voivat aiheuttaa myös immunologisia reaktioita.

Ensimmäisiä nanolääkkeitä on jo myös Euroopan markkinoilla ja seuraavia tutkitaan kliinisissä kokeissa.

Kehitteillä on esimerkiksi nanolääke, joka on samalla sekä diagnostinen että hoitava lääke. Sitä voitaisiin käyttää hoidon lisäksi esimerkiksi syövän levinneisyyden tutkimisessa.

3 Lääke voidaan tulostaa potilaskohtaisesti.

Ennen vanhaan iso osa lääkkeistä valmistettiin apteekeissa. 3D-tulostetut lääkkeet voivat olla paluuta tähän suuntaan.

Ideana on, että lääke valmistetaan 3D-tulostimella kullekin potilaalle erikseen. Menetelmällä voidaan säätää lääkkeen annostus täsmälleen oikeaksi – joskushan annostus vaatii, että tavanomainen pilleri puolitetaan tai pilkotaan vieläkin pienemmäksi.

Yhdysvaltain lääkevirasto antoi ensimmäisen myyntiluvan 3D-tulostetulle lääkkeelle jo vuonna 2015. Kyse on epilepsian hoidossa käytettävästä reseptilääkkeestä. 3D-tulostus sopii siihen hyvin, sillä epilepsialääkkeen annostus on erittäin tarkkaa.

Tulevaisuudessa tulostamalla voidaan tehdä jopa yksilöllisiä yhdistelmävalmisteita, joihin yhdistetään kaikki potilaan eri sairauk­siin tarvitsemat lääkkeet.

Tulostustapoja on erilaisia.

Yhdistelmävalmiste tulostetaan kerroksittain linjavalmistuksena, jolloin lääkeaineet saattavat vapautua yksilön kannalta joko liian aikaisin, epäsäännöllisesti tai liian hitaasti.

Uudempi teknologia tulostaa tarvittaessa myös kerroksia, mutta se vapauttaa lääkeaineita tarpeen mukaan juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Ja etenkin oikean määrän.

4 Älylääke kertoo, onko se otettu vai ei.

Älypilleri yhdistää lääkkeen ja lääkinnällisen laitteen. Yksi esimerkki tästä on ”swallowing spy” eli nielaistava vakooja.

Erityisesti psyykenlääkkeissä voi olla ongelmana, etteivät potilaat ota niitä. Tätä voitaisiin taklata älypillerillä, joka pystyy kertomaan, onko se otettu vai ei.

Lääketablettiin kiinnitetty anturi reagoi vatsalaukun happamuuteen. Vatsaan päästyään se lähettää signaalin potilaan kehossa olevaan, laastarin näköiseen vastaanottimeen. Jos lääke on otettu, siitä tulee viesti hoitavan lääkärin puhelimeen.

Yhdysvaltain lääkevirasto myönsi lääkkeidenoton seurantajärjestelmälle myyntiluvan vuonna 2017. Sen sijaan Euroopan vastaava viranomainen ei myyntilupaa myöntänyt vuonna 2020.

+ Digitaaliset terapiat kivunhoidon apuna.

Perinteisiä lääkkeitä voidaan täydentää digitaalisilla terapioilla ja apuvälineillä. Osa niistä kerää potilaasta mitattuja tietoja ja käyttää niitä potilaan hoidossa. Potilas voi myös olla jatkuvassa seurannassa tällaisten apuvälineiden avulla.

Digitaalista terapiaa voidaan käyttää myös kroonisen kivun hoidossa lääkehoidon tukena. Kun kipukohtaus iskee tai potilas joutuu kivuliaaseen toimenpiteeseen, hän voi ottaa käyttöön virtuaalilasit. Hän vaeltaa niiden avulla virtuaalitodellisuudessa esimerkiksi johonkin mieluisaan paikkaan, ja tämä kuormittaa aivoja niin vahvasti, ettei kipuaistimukselle jää tilaa.

Ainoa oikea tapa hankkiutua eroon vanhoista ja tarpeettomista lääkkeistä on palauttaa ne apteekkiin. Sami Kuusivirta

Lääkkeiden ympäristövaikutukset ovat kasvava, maailmanlaajuinen ongelma. Lääkejäämiä on havaittu ympäristönäytteissä jokaisella mantereella, ja jopa neljännes maailman joista ja järvistä on vaarassa saastua niiden vuoksi.

Suomessa ongelmaan etsii ratkaisua monitieteinen Kestävä lääkekehitys -hanke. Tavoitteena on löytää keinoja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja edistää lääkealan kestävää kasvua Suomessa.

Suurimpia saastuttajia eivät ole lääketeollisuus tai sairaalat vaan lääkkeiden käyttäjät.

– Lääkeaineita päätyy jätevesien puhdistamoille lääkkeiden käyttäjien virtsan ja ulosteiden mukana joko sellaisenaan tai elimistön muokkaamassa muodossa, sanoo hanketta johtava Helsingin yliopiston lääkeainekemian professori Jari Yli-Kauhaluoma.

– Nykyiset jäteveden puhdistusmenetelmät eivät pysty poistamaan kuin hyvin pienen osan näistä pienmolekyylisistä aineista, joten niitä päätyy ennemmin tai myöhemmin meriin ja muihin vesiekosysteemeihin.

Yli-Kauhaluoman mukaan ongelma pahenee ajan myötä, ellei siihen kiinnitetä huomiota. Megatrendit, kuten kaupungistuminen, väestönkasvu ja väestön ikääntyminen, ovat nopeuttaneet lääkeaineiden kertymistä ympäristöön.

– Ihmiset muuttavat asumaan entistä tiheämmin, he elävät aiempaa pidempään mutta joutuvat muun muassa rappeumasairauksien vuoksi käyttämään entistä enemmän lääkkeitä.

Erityisen haitallisia ympäristölle ovat hormoni- ja antibioottijäämät.

Yli-Kauhaluoma muistuttaa, että lääkeaineita ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu biohajoaviksi tai ympäristöystävällisiksi vaan parantamaan sairauksia ja lievittämään tautien oireita.

– Lääkevalmisteiden sisältämien lääkeaineiden pitää myös säilyä apteekin hyllyllä tietty määräaika.

Ajatuksena on, että tulevaisuudessa lääkekehityksen alkuvaiheeseen pystyttäisiin sisällyttämään sellaisia menetelmiä ja tekniikoita, joilla vesien saastuminen voitaisiin välttää.

– Eli millä tavalla suunniteltujen lääkemolekyylien joukosta voitaisiin valita ne, jotka olisivat lääkevaikutuksen kannalta parhaimpia, käyttäjilleen turvallisimpia ja samalla ympäristölle haitattomimpia.

– Ja ennen kaikkea niin, että molekyylit eivät lopulta päädy juomaveteemme, kuten on jo osoitettu joissakin paikoissa käyneen.

Tulevaisuudessa myös kuluttajaa voidaan ohjata tekemään kestäviä lääkevalintoja. Esimerkiksi Ruotsissa lääkäreiden käytössä on jo käsikirja, josta voidaan katsoa potilaan tarvitseman lääkityksen ympäristövaikutus.

Samantyyppistä listausta ollaan tekemässä myös Suomessa.

– Jos on kaksi lääketieteellisesti samanarvoista lääkettä, kannattaa ilman muuta valita se ympäristölle ystävällisempi, professori Ullamari Pesonen sanoo.

Lähteinä myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean, lääkeyhtiö Orionin ja Lääketeollisuus ry:n verkkosivustot, Lääkärilehti 22/2019 sekä Antti Rahikkalan ja Hélder A. Santosin artikkeli: ”Kohdennetut nanolääkkeet voivat muokata tulevaisuuden terveydenhoitoa”.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut