Oma raha: Naiset kokevat työolonsa raskaammiksi kuin miehet, ja kuilu sukupuolten välillä näyttää kasvavan – "Korona on todennäköisesti vauhdittanut tätä kehitystä", sanoo tutkija Hanna Sutela

Suomea koskee yllättävä ilmiö: täällä koronasta kärsivät taloudellisesti nimenomaan naiset, muualla Euroopassa tasaisemmin molemmat sukupuolet. Opiskelija Helina Lohoffin työt hotellissa loppuivat koronan vuoksi moneksi kuukaudeksi.

Koronakriisin vaikutukset ovat kohdistuneet välittömästi palvelu- ja ravintola-aloihin eli naisvaltaisille aloille. Kuvitus: Suvi Lantta, kuvat: AOP/Alamy, 123RF

Katariina Hakaniemi

Koronalla on ollut ikävät seuraukset erityisesti nuorten naisten työelämään ja työoloihin.

Jos opiskelija on tottunut rahoittamaan opintonsa tekemällä osa-aikatyötä esimerkiksi ravintolassa tai hotellin vastaanotossa, lisätienesteille on saanut heittää sulkujen vuoksi hyvästit.

– Erityisesti nuorten naisten toimeentulohakemusten määrä on koronakriisin aikana noussut, sanoo erikoistutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.

Toisin kuin 1990-luvun syvä lama tai vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, koronapandemia ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös terveydellinen ja sosiaalinen kriisi, Sutela muistuttaa. Erona aiempiin talouskriiseihin sen vaikutukset ovat kohdistuneet välittömästi palvelu- ja ravintola-aloihin, joilla tyypillisesti työskentelee paljon naisia.

Edelliset kriisit puolestaan iskivät ensin miesvaltaisille, suhdanneherkille aloille, kuten rakennusalalle ja vientiteollisuuteen. Vaikutukset näkyivät palvelualoilla vasta viipeellä.

Erityistä tämän ajan ilmiölle on se, että tämänsuuntainen sukupuolittunut vaikutus työllisyyteen koskee nimenomaan Suomea. Ilmiö ei näy samalla tavalla muualla Euroopassa.

Erityisesti nuorten naisten toimeentulohakemusten määrä on koronakriisin aikana noussut.

Hanna Sutela

– Tämä on ollut yllätys minullekin, Sutela sanoo.

Suomen kanssa samantyyppisessä tilanteessa olivat viime vuoden lopussa EU-maista Slovenia, Kroatia ja Kypros. Muissa Euroopan maissa korona on vaikuttanut molempiin sukupuoliin tasaisemmin tai vaihtoehtoisesti enemmän miehiin kuin naisiin.

Syitä ilmiöön voi Sutelan mukaan olla monta. Yhdeksi niistä hän mainitsee Suomessa vallitsevan sukupuolen mukaisen ammatillisen segregaation eli voimakkaan jakautumisen miesten ja naisten töihin.

Suomessa esimerkiksi tarjoilijat ovat edelleen pääosin naisia, muualla Euroopassa useammin miehiä. Kun koronarajoitukset sulkivat ravintolat, Suomessa lomautetuiksi tai työttömiksi joutui siksi paljon naisia, Etelä- ja Keski-Euroopassa myös miehiä.

Sutela muistuttaa, että osassa naisvaltaisista aloista työmäärä on vain lisääntynyt koronan aikana. Monet naiset, joilla on ollut töitä koronan aikana, ovat nyt entistä kuormittuneempia.

– Tämä koskee esimerkiksi hoitoalaa, jossa oltiin kovilla jo ennen koronaa, Sutela sanoo.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä on ottanut takapakkia koronan aikana. Naisten kokemat ongelmat ovat lisääntyneet.

– Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan sukupuolten välinen kuilu työolokokemuksissa pieneni 40 vuotta vähän kerrassaan, mutta 2010-luvulla – ja varsinkin nyt koronan aikana – se on alkanut jälleen kasvaa, Sutela sanoo.

Hanna Sutela tutkii muun muassa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Tilastokeskus/Studio Kari Likonen Oy

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii parhaillaan, miten koronakriisi on vaikuttanut sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat Tilastokeskus, Kela ja Tampereen yliopisto.

Valtioneuvoston rahoittaman hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa koronakriisin vaikutuksista elämän eri osa-alueille. Siinä tutkitaan muun muassa vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheisiin. Kiinnostuksen kohteena ovat myös talouspoliittisten päätösten sukupuolivaikutukset.

Osahankkeista yksi käsittelee työllisyyttä, työmarkkinoita ja työoloja, ja Sutela on tässä vastuututkijana. Tilastokeskus on toteuttanut tähän liittyen keväällä työoloja koskevan tiedonkeruun.

– Ensimmäisiä tuloksia odotetaan lokakuussa, Sutela sanoo.

Jo nyt on selvää, että korona on vaikuttanut lähes jokaiseen kyselyyn vastanneen elämään jollakin tavalla, olipa sitten mies tai nainen, palkansaaja tai yrittäjä.

– Varsin harva on vastannut, että korona ei olisi vaikuttanut lainkaan.

Sutela muistuttaa, että kaikkien ihmisten kohdalla koronan vaikutukset eivät ole kielteisiä. Suomessa on esimerkiksi yrittäjiä, joille kriisi on ollut uusien innovaatioiden ja kasvun aikaa.

– Tämä unohdetaan usein sanoa ääneen.

Hanna Sutela on paitsi tutkija myös kolmen lapsen äiti. Hän on kannustanut lapsiaan etsiytymään alalle, joka kiinnostaa heitä aidosti. Palkka ei hänen mielestään saa olla ainoa motiivi. Hän on yrittänyt myös viestittää, ettei ole miesten ja naisten töitä erikseen.

Sutela on jutellut lastensa kanssa myös siitä, mikä työssä ja työoloissa on tärkeää ja korostanut työn sisällön painoarvoa.

– Tietenkin palkalla pitää tulla toimeen ja sen pitää olla oikeassa suhteessa siihen, mitä tekee. Mutta vaikka palkka olisi kuinka hyvä, on raskasta tehdä sellaista työtä, joka ei motivoi tai tunnu muuten merkitykselliseltä, Sutela sanoo.

Tutkimusten mukaan parempi palkka ikävästä työstä toki vähentää työtyytymättömyyttä – mutta ei lisää työtyytyväisyyttä.

Tutkimukset Erityisesti miespuolisten NEET-nuorten osuus on hiukan noussut koronan aikana. Lyhenne tulee sanoista Not in Employment, Education or Training. Sillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät ole työssä, eivät opiskele tai ole harjoittelussa eivätkä varusmiespalveluksessa. He eivät kuitenkaan aina ole syrjäytyneitä tai yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä.

– Jos NEET-nuori on esimerkiksi ollut kohtuupalkkaisessa työssä ja joutunut koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi, hän on voinut pärjätä taloudellisesti ihan hyvin. Ratkaisevampaa on se, miten kauan tilanne kestää, toteaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Sutelan mukaan näyttää siltä, että myös keski-ikäiset, kokoaikaisissa työsuhteissa olleet miehet ovat ryhmä, joka on saanut koronakriisin aikana osumaa.

– Tätä puolta pitäisi tutkia enemmän, hän toteaa.

Helina Lohoff on iloinen siitä, että hänellä on koronasta huolimatta riittänyt töitä parista tauosta huolimatta. Helina Lohoff

Korona puolitti opiskelijan työtunnit

Monet opiskelijat rahoittavat opintonsa osa-aikatöillä. Yksi heistä on saksalainen vaihto-opiskelija Helina Lohoff, 24.

Hotelli- ja ravintola-alaa opiskeleva Lohoff valmistuu restonomiksi ensi vuoden keväänä. Hän on asunut ja opiskellut Suomessa pian kaksi vuotta. Opintojaan hän on rahoittanut työskentelemällä helsinkiläisessä hotellissa aamiaistarjoilijana.

– Olin juuri ennättänyt olla puolitoista kuukautta töissä, kun korona tuli ja työt loppuivat muutamaksi kuukaudeksi, Lohoff sanoo.

Kun tuloja ei ollut, hänen Saksassa asuvat vanhempansa auttoivat häntä taloudellisesti.

– En tiedä, miten olisin muuten pärjännyt, sillä vuokrataso on Helsingissä korkea, hän sanoo.

Kaikesta huolimatta hän pitää itseään onnekkaana.

– Jos olisin asunut Saksassa, olisin ollut kokonaan ilman töitä. Täällä olen saanut tehdä aika paljon vuoroja, Lohoff sanoo.

Lohoff pääsi takaisin töihin viime kesänä ja sai olla yhtäjaksoisesti töissä tämän vuoden maaliskuuhun asti. Tänä keväällä töihin tuli kolmen kuukauden tauko, mutta nyt hän on taas saanut vuoroja.

– Alun perin sopimuksessani lukee, että tunteja pitäisi olla kolmen viikon jaksossa 60, mutta korona puolitti määrän.

Lohoffin mukaan työnantaja pyrkii silti aina järjestämään enemmän kuin 30 tuntia kolmessa viikossa. Siksi Lohoff työskentelee toisinaan jopa lähes yhtä paljon kuin ennen koronaa.

– Viikkotuntimäärät vaihtelevat.

Lohoff kuuluu Palvelualojen ammattiliittoon PAMiin ja on ollut liittoon yhteydessä saadakseen neuvoja. Hän ei kuitenkaan ole hakenut toimeentulotukea.

– Ainakaan vielä, hän sanoo.

Tulevaisuuteen Lohoff suhtautuu toiveikkaasti. Hän ei vielä osaa sanoa, jääkö hän valmistuttuaan Suomeen vai jatkuuko matka maailmalle.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut