Terveys: Nivelrikko voi iskeä myös nuorena – polven ja lonkan kuluman syy löytyy useimmiten geeneistä

Polvi- ja lonkkaleikkausten määrä kasvaa tasaisesti. Timo Viitanen ja Teemu Jaronen saivat tekonivelen alle viisikymppisenä.

Kuopion yliopistollisen sairaalan asiantuntijalääkärin Jukka Huopion mukaan tekonivelten laatu on parantunut vauhdilla. Uusintaleikkauksia tarvitaan harvoin. Riikka Myöhänen

Tomi Kangasniemi

Suomessa tehdään vuosittain lähes 25 000 polven tai lonkan tekonivelleikkausta. Timo Viitasen, 54, polveen laitettiin tekonivel viisi vuotta sitten.

Viitasen polvessa havaittiin rustovaurio jo kaksi vuotta aiemmin, kun polvi tähystettiin kierukkavamman takia. Tähystyksessä selvisi, että myös polven eturistiside oli poikki.

– Liikuntamahdollisuudet vaikuttivat siihen, että halusin tekonivelen. Söin myös paljon kipulääkkeitä. Se vaikutti jo nukkumiseenkin.

Iso leikkaus arvelutti Viitasta. Tiedossa oli myös, että samanlaista liikkuvuutta kuin oma nivel ei tekonivel välttämättä tarjoaisi. Lisäksi Viitanen tiesi, että edessä olisi puolen vuoden kuntoutus.

Kuntoutus oli rankka, ja Viitasella oli huonoa tuuria matkassa. Polvi oli operaation jälkeen yhä kipeä. Selvisi, että syynä oli sairaalabakteeri.

Polven tekonivel mahdollisti Timo Viitaselle liikunnallisen elämäntavan jatkamisen. Tomi Kangasniemi

Kun nivelissä on vain pientä kulumaa, ovat muut hoidot ensisijaisia.

Jukka Huopio

Leikkaus jouduttiinkin uusimaan. Sen jälkeen Viitanen on kyennyt harrastamaan liikuntaa varsin monipuolisesti.

– Ei polvi kokonaan kivuton ole, mutta käyn pelaamassa salibandya, padelia, golfia ja joskus futistakin. Kyllä leikkaus paransi elämänlaatua tosi paljon.

Teemu Jaroselle, 46, tehtiin lonkan tekonivelleikkaus neljä vuotta sitten. Lonkan kuluma tuli Jaroselle aikoinaan yllätyksenä.

– Olin 35-vuotias, kun nivunen kipeytyi jalkapallon ikämiespeleissä eikä pelaamisesta tullut enää mitään. Erikoislääkäri totesi, että kyse on lonkkakulumasta.

Lääkärin mukaan leikkaukseen ei ollut kiirettä, jos kipujen kanssa kykenee elämään. Muutama vuosi Jarosella menikin särkylääkkeiden kanssa ennen kuin hän taipui lähtemään leikkausprosessiin.

– Kiputiloista leikkaukseen kului aika pitkä aika. Jäin liikaa kiinni siihen ajatukseen, ettei leikkaukseen ole kiire. Pitkitin päätöstä myös, koska tiesin, että jos leikkaus tehdään nuorena, sen voi helpommin joutua uusimaan.

Kun Jarosen vasen lonkka päätettiin operoida, leikkaava lääkäri kertoi, että kuvien perusteella todennäköisesti myös oikea lonkka alkaa vaivata.

Ajatus molempien lonkkien leikkauksesta tuntui Jarosesta liian rankalta jutulta.

– Nyt jälkikäteen tuntuu, ettei se olisi ollut huono ajatus. Kuntoutus oli kuitenkin niin rivakka. Toisaalta ei oikea lonkka vieläkään suuremmin kipuile.

Teemu Jarosen lonkkakuluma oireili nivusvaivoina. Lonkkaleikkaus oli edessä 42-vuotiaana. Teemu Jarosen kuva-albumi

Kaiken kaikkiaan tekonivelen saaminen ei ollut Jaroselle mikään järkytys. Ajatukseen oli tottunut, kun omalta isältä leikattiin lonkkanivel päälle viisikymppisenä.

– Leikkausta tietenkin jännitin, millainen siitä tulee ja kauanko kuntoutus kestää. Jännitys oli turhaa. Prosessi oli ihan positiivinen. Jos oikean lonkan kanssa tulee oireita, en ajattele pitkittäväni leikkauspäätöstä, Jaronen tuumii.

Viitanen ja Jaronen ovat tekonivelpotilaiksi verrattain nuoria. Vaikka nivelten kulumatauti eli nivelrikko on yleistynyt väestön keski-iän noustessa, on alle 55-vuotiaiden hoidettavien määrä pysynyt pitkään samalla tasolla.

Kuopion yliopistollisen sairaalan tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin Jukka Huopion mukaan tekonivelleikkauksiin pätevät tietyt kriteerit. Kun nivelissä on vain pientä kulumaa, ovat muut hoidot ensisijaisia.

Kokonaisuutena tekonivelleikkausten määrä on Suomessa lisääntynyt tasaisesti.

– Ikääntyvät ihmiset ovat yhä aktiivisempia ja haluavat elää täyspainoista elämää. Rohkeutta hoitoon hakeutumiseen lisää myös hoitotulosten parantuminen, Huopio kertoo.

Nivelrikkoa sairastaa noin miljoona suomalaista. Nivelrikko syntyy, kun nivelrusto rappeutuu. Oireina ovat kipu, turvotus ja erilaiset toimintarajoitukset.

Tekonivelten metalliosat valmistetaan useimmiten joko kromikoboltti- tai titaaniseoksesta. Liukupintaan käytetään erikoismuovia tai keraamiseosta. Riikka Myöhänen

Syyt nivelen kuluman syntymiseen ovat epäselvät. Nykyään työ on yhä harvemmin niin kuormittavaa, että se selittäisi rustovaurioita. Lihavuus taas voi lisätä kulumariskiä.

Huopion mukaan suurin selittävä tekijä nivelrikkoon ovat geenit.

– Kuluma kulkee suvussa, mutta sitä voi syntyä myös esimerkiksi urheiluvammoista, toistuvasta rasituksesta, murtumista ja tulehduksellisista nivelsairauksista, kuten nivelreumasta.

Onnistumisprosentti on tekonivelleikkauksissa hyvä. Huopion mukaan lonkkaan tai polveen asennetuista proteeseista 20 vuotta myöhemmin paikallaan on yhä noin 80 prosenttia tekonivelistä.

Useimmiten uusintaleikkausten tarve johtuu muista syistä kuin tekonivelten laadusta. Näitä ovat tulehdukset tai nivelen epävakaus.

– Tekonivelet ovat vuosien varrella parantuneet. Takuuta leikkaukselle ei voi antaa, mutta valtaosa elää leikkauksen jälkeen saman proteesin kanssa loppuelämänsä.

Leikkausmäärät

Eniten operoidaan senioreita

Polven tekonivelleikkauksia tehtiin 1980-luvun alussa Suomessa muutamia satoja vuosittain. Määrä on kasvanut tasaisesti, ja vuonna 2019 operaatioita oli jo yli 13 000.

Selkeästi eniten polviproteeseja asennetaan 65–74-vuotiaille. Naisia on potilaista kaksi kolmesta.

Lonkan tekonivelleikkausten määrä on noussut 1980-luvun alun reilusta tuhannesta yli 10 000 operaatioon vuodessa. Operaatioita tehdään jonkin verran enemmän naisille kuin miehille. Myös lonkkaleikkauksista valtaosa tehdään 65–74-vuotiaille.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekonivelrekisteri

Tekonivelissä tiukka seula

Leikkauksessa asennettavat tekonivelet ovat kehittyneet huimasti. Tekonivelet koostuvat luihin kiinnitettävistä metalliosista ja erikoismuovista tai keraamiseoksesta valmistetusta liukupinnasta.

Metalliosat valmistetaan useimmiten joko kromikoboltti- tai titaaniseoksesta. Tekonivelen kiinnittäminen luuhun tapahtuu joko metalliosien paikalleen kiilaamisella ja suoralla luutumisella tai luusementiksi kutsutulla liimamassalla.

– Kaikki Suomessa käytettävät tekonivelet ovat käyneet kovan seulan läpi. Niitä seurataan rekistereillä ja ilmoitusraportoinneilla, Kuopion yliopistollisen sairaalan asiantuntijalääkäri Jukka Huopio kertoo.

Seurannalla harmeja aiheuttavat tekonivelet karsiutuvat pois. Tästä esimerkkinä ovat 2010-luvun taitteessa käytetyt lonkan pinnoitetekonivelet. Niissä käytettiin liukupintamateriaalina pelkästään metallia, jolloin niveleen saattoi vapautua runsaastikin metalli-ioneja.

Tämä aiheutti osalla potilaista pehmytkudosmuutosten lisääntymistä. Se puolestaan johti uusintaleikkausten määrän kasvuun. Kyseisten proteesien käyttö lopetettiin pian havainnon jälkeen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut