Älykkäät jääkarhut ovat perinteikkään eläinpuiston ykkössuosikit. Kaikkiaan eläinlajeja on puistossa noin 50.
Ranuan eläinpuiston erikoisuus ovat lukuisat pöllölajit. Yösaalistajina tunnettujen viiru-, lehto- ja hiiripöllöjen elämää on mahdollista seurata keskellä kuumaa kesäpäivääkin. Tällä hetkellä puiston vanhin eläin on 32-vuotias lapinpöllö Alexander.
– Suosituimpia eläimiämme ovat jääkarhut Venus ja Nord. Nord muutti meille Tanskasta. Se on lähtöisin Moskovan eläintarhasta, kertoo puiston eläintenhoitaja Henna-Riikka Soikko.
Soikon mukaan herkät ja älykkäät jääkarhut tykkäävät syödä lohta, poroa ja hirveä. Jääkarhujen viereisessä aitauksessa asuvat ruskeat karhut.
– Karhuja aktivoimme sivelemällä puiden runkoihin ja kiviin hunajaa sekä laittamalla pähkinöitä koloihin. Meillä on myös kahdeksan sutta. Susille heitämme jopa kokonaisia kauriin ruhoja ja puolikkaita possuja.
Ranuan eläinpuistossa on helppo liikkua puisia ramppeja pitkin. Vajaan kolmen kilometrin reitti alkaa saukoista ja päättyy poroihin.
Metsäinen puisto on perustettu vuonna 1983, ja eri eläinlajeja siellä on noin 50.
Tarhojen päätehtävä on eläinlajien säilyttäminen.
Henna-Riikka Soikko
– Suurin osa eläimistämme on kotoperäisiä. Jokaisen lajin kohdalla on infotaulu, josta näkee kunkin eläimen elintavat.
Kaikilla puiston eläimillä on oma nimi. Viime vuonna syntyneet susitytöt saivat kalevalaiset nimet Vellamo, Rauni, Ajatar ja Louhi.
Vuoden 2021 nimet tulevat viikingeiltä. Tänä vuonna syntynyt hirven vasa on näin kastettu Ragnariksi.
Eläintarhat Suomessa ja maailmalla tekevät yhteistyötä vaihtamalla eläimiä keskenään. Viime vuonna Ranualle tulivat Ähtäristä näätä ja vesikko. Eläinten vaihdossa ei raha liiku.
– Eläintarhoja ei ylläpidetä pelkästään ihmisten huvittelupaikkoina. Tarhojen päätehtävä on eläinlajien säilyttäminen, Soikko kertoo.
Eläintarhoissa on myös hoitoeläintoimintaa. Ranuallakin otetaan mahdollisuuksien mukaan luonnosta hoitoon vammautuneita ja orpoja eläimiä. Hoitoeläimistä tarhaan jäävät ne, jotka eivät enää luonnossa selviä.
Ranuan eläinpuisto sijaitsee Rovaniemen alapuolella. Napapiirille sieltä on matkaa runsas 80 kilometriä. Eläinpuiston väliin jättävä näkee metsissä, soilla ja autoteillä luonnonvaraisina ainakin poroja.
Lähes kaksi kolmannesta Ranuan pinta-alasta on suota. Eläintarhansa lisäksi Ranua tunnetaan myös hillapitäjänä.
Hillakausi huipentuu elokuun alun Hillamarkkinoihin. Marjaa on saatavilla Ranuan torilla koko hillakauden. Arvokas marja on tuotteistettu muuan muassa shampooksi ja kuohuviksi lakkajuomiksi.
Ranua kuuluu Lapin maakuntaan. Lapin ruska on parhaimmillaan syyskuussa. Melojille sekä kalastajille Simojärvi muodostaa Simojoen kanssa yhden Suomen suurimmista säännöstelemättömistä, vapaista vesistöistä.
Retkeilijälle on tarjolla useita erilaisia patikointireittejä, ja esimerkiksi Ranuanjärven reitille kulku käy aivan kirkonkylän keskustasta.
Ranuan Simojärven eksoottisimpia nähtävyyksiä on Japanitalo. Talon historia juontaa juurensa Ranuan japanilaiseen ystävyyskuntaan.