Selosmaan mielestä omaisuuden haaliminen ei takaa tasapainoa elämään. Hän ihmettelee myös himosäästäjien kiirettä pyristellä eroon työelämästä.
Taloudellisen hyvinvoinnin asiantuntija Jenni Selosmaa määrittelee rahan ajaksi ja energiaksi. Raha ei ole hyvä tai paha asia, vaan välikappale, joka mahdollistaa monia asioita.
Ellei ihmisellä ole muuta kuin rahaa, hän on köyhä, Selosmaa ajattelee. Rahan hankkiminen itsessään on huono tavoite.
– Jos fokusoi itsensä vain keräämään omaisuutta, voi olla, ettei elämä muuten pysy aivan tasapainossa, Selosmaa pohtii.
Oman tasapainonsa kulmakivinä hän pitää hyviä ihmissuhteita ja muiden auttamista. Hän on huomannut henkisten arvojen korostuneen muidenkin ihmisten puheissa viime vuosina.
Selosmaa on kirjoittanut ja puhunut paljon jakamistaloudesta ja kiertotaloudesta. Hänen viestinsä on, että kaikkea ei tarvitse omistaa tai ostaa uutena. Hänellä on parhaillaan työn alla tietokirja kryptovaluutta bitcoinista.
Osalla on käytössään paljon rahaa, osalla ei, ja nämä ääripäät lipuvat yhä kauemmaksi toisistaan.
Jenni Selosmaa
Jenni Selosmaa, 45, ei vielä lukiossa tiennyt, että hänestä tulisi isona henkilökohtainen talousvalmentaja ja kestävän talouden kehittäjä sekä yrittäjä ja tietokirjailija.
Jyväskyläläissyntyinen Selosmaa oli hyvä koulussa. Matematiikkaa hän rakasti sen loogisuuden vuoksi. Hän mietti silti lukion jälkeen monia eri uravaihtoehtoja: lähteäkö lakialalle ihailemansa kummitädin tavoin? Vai suuntautuako valtiotieteelliseen, jossa saisi pohtia mielenkiintoisia yhteiskunnallisia kysymyksiä?
Hän valitsi kolmannen vaihtoehdon eli kauppatieteellisen, sillä se tarjosi ammatillisesti ajatellen eniten mahdollisuuksia.
– Kauppis oli oikea valinta, hän sanoo nyt.
Nuorempana hän haaveili maailmalle lähtemisestä ja onkin sittemmin reissannut paljon. Hän halusi tehdä mielenkiintoista työtä ja tutustua eri kulttuureihin, kokea uutta ja mennä elämässä eteenpäin.
Perheestä tai lapsista Selosmaa ei sen sijaan koskaan haaveillut.
– Lasten kasvattaminen on yksi maailman tärkeimmistä asioista, mutta tämänkertaisessa elämässä se ei ole minun tehtäväni.
Moni nuori aikuinen haaveilee nykyisinkin matkustelusta ja elämyksistä. Jokin on silti muuttunut.
Selosmaa on huomannut, että yhä useampi firettää. Termi tulee englanninkielisestä lyhenteestä FIRE (financial independence, retire early) ja tarkoittaa sitä, että ihminen säästää huomattavia summia palkastaan voidakseen jäädä työelämästä pois mahdollisimman varhain.
– Firettäjät säästävät useita kymmeniä prosentteja tuloistaan joka kuukausi. Kunnioitettava mutta myös hurja tapa, Selosmaa toteaa.
Hurjaksi sen tekee se, että nuoret ihmiset elävät vuosia erittäin tiukalla budjetilla. Selosmaa pelkää, että sitku-elämän aikana elämä jää elämättä.
– On vain tämä päivä, ja silti moni kieltää itseltään niin paljon asioita niin pitkän aikaa, hän sanoo.
Selosmaa ihmettelee firettäjien intoa irrottautua työelämästä. Itse hän kaipaa tekemistä viimeistään kuukauden toimettomuuden jälkeen.
Tärkeintä onkin löytää merkityksellistä työtä ja tekemistä, Selosmaa ajattelee.
– Kokeiluun ja etsimiseen kannattaa käyttää aikaa.
Omasta kuplasta ulos astuminen on Selosmaalle tärkeää. Hän haluaa oppia ymmärtämään eri tavalla ajattelevia.
– Kaikki ihmiset eivät näe elämästä samoja puolia kuin itse näkee. Osalla on käytössään paljon rahaa, osalla ei, ja nämä ääripäät lipuvat yhä kauemmaksi toisistaan.
Suomessa hyväosaisuuden merkkinä pidetään edelleen omistusasuntoa. Jos sukanvarressa on hiukan ylimääräistä, ostetaan yleensä sijoitusasunto.
Tämä ei ole kovin tavallista maailmanlaajuisesti ajatellen, Selosmaa muistuttaa. Ainoastaan Itä-Euroopassa omistusasuminen on tavallisempaa kuin Suomessa. Muualla asutaan yleisemmin vuokralla, ja varat on tapana hajauttaa esimerkiksi osakkeisiin tai rahastoihin.
– Suomessa vuokraaminen on jotenkin häpeällistä, vaikka joskus se voi olla paljon fiksumpaa kuin omistaminen, Selosmaa sanoo.
Hän arvelee omistamishalukkuuden johtuvan siitä, että suomalaisten vaurastumisen historia on lyhyt verrattuna vaikka ruotsalaisiin.
Rahasta puhuminen herättää tunteita, ja Selosmaan mukaan yksi yleisimmistä on epävarmuus. Se syntyy ajatuksesta, ettei ymmärrä raha-asioista niin paljon kuin haluaisi.
– Onneksi koulussa opetetaan nykyään taloustietoa, toisin kuin minun kouluaikanani. Se on erityisen tärkeää nyt, kun maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, hän sanoo.
Rahan herättämää epävarmuutta voi Selosmaan mukaan lähestyä kahdella tavalla. Voi pyrkiä vähentämään tietämättömyyttä eli opiskella asioita, tai sitten voi väistellä koko aihetta.
Perusasenne rahaan istutetaan kotona.
– Lapsuudenkoti on erittäin vahva vaikuttaja. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että vaikka olisi ollut köyhä lapsuus, elämän ei tarvitse jatkua niin.
Selosmaa neuvoo suhtautumaan rahaan myönteisesti – ja muistamaan, että kaikilla on oikeus vaurastua.
Mitä jos laittaisi vuoden lottorahat kryptovaluuttaan?
Selosmaa koostaa parhaillaan tietokirjaa kryptovaluutta bitcoinista. Hän tutustui tähän sähköiseen valuuttaan vuonna 2013 kirjoittaessaan kirjaa jakamistaloudesta.
– Bitcoin jäi vaivaamaan mieltäni ja halusin oppia siitä lisää.
Ymmärtääkseen ilmiötä paremmin hän sijoitti tuolloin bitcoiniin tuhat euroa. Hän ei kerro tarkkoja summia, mutta sijoitus on joka tapauksessa kasvanut ”monisatakertaiseksi” kahdeksassa vuodessa.
– Aluksi arvo heitteli paljon. Kun se lasketteli alaspäin, en edes seurannut sitä pitkään aikaan.
Monia virtuaalivaluutat epäilyttävät. Selosmaa vertaa bitcoinia internetiin, jota vielä viime vuosituhannen puolella pidettiin arveluttavana keksintönä. Hän arvelee, että virtuaalivaluutat muuttuvat osaksi arkea kymmenen vuoden sisällä.
Selosmaa neuvoo suhtautumaan kryptovaluuttoihin kriittisesti mutta kiinnostuneesti.
Suosittelisiko hän niihin sijoittamista?
– En ole sijoitusneuvoja, mutta suosittelen tutustumaan. Liikkeelle ei kuitenkaan tarvitse lähteä isolla summalla. Kannattaa vaikka lopettaa lottoaminen vuodeksi, ja ostaa samalla rahalla bitcoineja. Sitten voi katsoa rauhassa ainakin viisi vuotta, mitä tapahtuu.