Lähisuhdeväkivallassa aggressiivinen käytös pysyy usein kodin seinien sisällä.
Aggressiivinen mies käskee olemaan hiljaa ja haukkuu naisen asua kamalaksi. Hän paiskaa raivoissaan puhelimen lattialle, tunkee liian lähelle ja huutaa rakastavansa.
Kohtaus voisi hyvin olla todellisesta elämästä, mutta nyt se tapahtuu immersiivisessä eli upotetussa virtuaalitodellisuudessa (VR).
Sovelluksen käyttäjällä on VR-lasit päässään, ja hän näkee itsensä peilistä väkivallan uhrina.
Väkivallan tekijöitä aiotaan pian upottaa virtuaalitodellisuuteen, keskelle uhkaavia tilanteita.
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Juha Holma uskoo, että virtuaalitodellisuus tuo parisuhdeväkivallan ehkäisyyn uusia mahdollisuuksia.
– Virtuaalitodellisuudessa kokemus on vaikuttava. Paljon vaikuttavampi kuin vaikkapa tavallisen videon katsominen, Holma sanoo.
Iso osa väkivaltaisista henkilöistä on ihmisiä, joilla ei ole muita suuria ongelmia.
Juha Holma
Yliopisto on mukana kansainvälisessä VR per Genere -tutkimusprojektissa, joka pureutuu parisuhdeväkivallan vähentämiseen virtuaalitodellisuuden keinoin.
Holma on projektissa vastuullinen tutkija.
Tutkimushankkeessa kehitetyt VR-sovellukset keskittyvät nimenomaan psykologiseen väkivaltaan. Niitä aiotaan käyttää muun muassa väkivallan tekijöiden kuntouttamisessa sekä opiskelijoiden väkivaltatietoisuuden lisäämisessä.
Holma summaa, ettei psykologiseen väkivaltaan aina liity fyysistä väkivaltaa, mutta fyysiseen väkivaltaan kuuluu käytännössä aina psykologinen väkivalta.
Psykologinen väkivalta on jo itsessään erittäin vahingollista.
– Lisäksi se voi johtaa fyysiseen väkivaltaan, Holma sanoo.
Juha Holma tietää, mistä puhuu: hän on tehnyt 25 vuotta työtä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn, tutkimisen ja väkivallan tekijöiden kuntouttamisen parissa.
Holma muun muassa ohjaa lähisuhdeväkivallan tekijöiden ryhmää psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla Jyväskylän yliopistossa.
Hänen mukaansa toisen asemaan asettuminen on usein väkivallan tekijälle vaikeaa, ja tähän mennessä siihen on pyritty pitkälti keskustelemalla.
Tutkimuksessa väkivallan tekijä asettuu psykologisen väkivallan kohteeksi virtuaalimaailmassa.
– Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tällaisen kokemuksen jälkeen väkivallan tekijät osaavat paremmin tunnistaa pelon toisen kasvoilta, Holma kertoo.
Tutkimusprojektin tavoitteena on muun muassa vähentää väkivallan uusiutumista ja saada aikaan muutoksia eurooppalaisten asenneilmapiirissä. Yksi tavoite on myös edistää terveitä seurustelusuhteita sekä vahvistaa nuorten naisten päättäväisyyttä reagoida psykologiseen väkivaltaan.
Lisäksi tarkoituksena on saada virtuaalitodellisuuteen perustuvia menetelmiä käyttöön eurooppalaisissa vankiloissa, oikeuslaitoksissa, lukioissa ja yliopistoissa.
– Jyväskylän yliopisto on näistä mukana terveiden seurustelusuhteiden edistämisessä sekä väkivallan tekijöiden kuntouttamisessa ja tutkimisessa, Holma täsmentää.
Seurustelusuhteiden psykologista väkivaltaa esittelevien 360-videoiden ja VR-sovelluksen suomenkieliset versiot ovat Holman mukaan nyt valmiita. Niitä aiotaan testata pian yliopisto-opiskelijoilla.
Tämän jälkeen tutkijat keräävät palautetta virtuaalikokemuksen vaikutuksista.
Tutkimusryhmä haluaa tehdä psykologista väkivaltaa näkyväksi ja saada opiskelijat tunnistamaan, millainen on sopivaa käytöstä parisuhteessa.
Virtuaalisovellukset on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa osaksi opetusta.
– Ennen kaikkea sosiaali- ja terveysalan opetusta. Toisaalta hyvän seurustelusuhteen opit kuuluvat kenen tahansa elämään. Jää oppiaineiden päätettäväksi, halutaanko niitä opettaa, Holma sanoo.
Psykologisen väkivallan tunnistaminen on usein puutteellista. Holman mukaan väkivallan uhreilla hämärtyy helposti, mikä on parisuhteessa sallittua ja mikä ei.
Vakava ongelma on myös se, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset tunnista väkivallan uhreja ja tekijöitä riittävän hyvin.
Juha Holma toivookin tutkimusprojektilta myös välineitä lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta lähisuhdeväkivallan muodoista.
– Psykologisen väkivallan kokeminen voi näkyä jopa fyysisinä sairauksina ja kipuina. Seuraukset voivat jatkua vuosia, Holma sanoo.
Juha Holman mukaan ei ole olemassa yhteneviä piirteitä, joista ulkopuolinen voisi tunnistaa väkivaltaisen ihmisen. Tämä koskee sekä psykologista että fyysistä väkivaltaa.
On tutkittu, että lähisuhdeväkivallan tekijöillä väkivaltaisuus pysyy usein kodin seinien sisällä.
Holman mukaan lähisuhdeväkivaltaan ei läheskään aina liity alkoholismia tai mielenterveysongelmia, kuten yleisesti uskotaan.
– Nämä asiat saattavat tietysti liittyä väkivaltaisuuteen, mutta iso osa väkivaltaisista henkilöistä on ihmisiä, joilla ei ole muita suuria ongelmia. He käyttäytyvät kodin ulkopuolella hyvin, Holma sanoo.
Hän painottaa, että hyvässä parisuhteessa ei ole minkäänlaista vallankäyttöä, kontrollointia tai painostamista.
Yhtenä yleisenä psykologisen väkivallan muotona Holma mainitsee mustasukkaisuuden. Siihen liittyy kontrollointi, jossa mustasukkainen estää toista tekemästä haluamiaan asioita.
– Mustasukkaisuuden saatetaan katsoa kuuluvan parisuhteeseen, vaikka se oikeasti vahingoittaa parisuhdetta. Mustasukkaisuuteen ei välttämättä löydy lainkaan perusteita todellisuudesta.