Hyvinvointi: "Hampaita ei kannata valkaista kuin 2–4 vuoden välein", sanoo hammaslääkäri Pekka Mutanen – kun hänen omat hampaansa valkaistiin, niitä vihloi melkoisesti

Vihlonta johtuu voimakkaista aineista ja hampaiden kuivumisesta, kertoo suuhygienisti Liisa Arpiainen.

Suuhygienistin luona tarkistetaan väriasteikolla, millaisen eron hampaiden valkaisulla saisi aikaan. Asiakkaan paikalla istuva Essi Räsänen näkee mahdollisen tuloksen peilistä. Aake Roininen

Katariina Hakaniemi

Hampaiden valkaisu voi kohottaa itsetuntoa ja parantaa elämänlaatua. Silloin se on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, sanoo suuhygienisti Liisa Arpiainen Hohde-klinikan Kuopion toimipisteestä.

– Joku on voinut hävetä hymyään vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kun hän sitten saa valkoisemman hymyn, elämä voi muuttua paljonkin, Arpiainen sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että tärkein asia on suun terveys. Hampaiden valkaisemiseen voidaan ryhtyä vasta kun asiakkaan ikenet ovat kunnossa, reiät korjattu ja hammaskivet poistettu.

Samaa periaatetta korostavat myös muun muassa Mehiläinen ja Terveystalo verkkosivuillaan.

On illuusio, että hampaiden valkaisu ratkaisee kaikki suun ongelmat, sanoo Arpiaisen kanssa samalla klinikalla työskentelevä hammaslääkäri Pekka Mutanen.

Yleensä asiat etenevät näin:

Ulkomailta tilattavien tuotteiden vetyperoksidipitoisuuksien kanssa kannattaa olla tarkkana.

Liisa Arpiainen

Asiakas haluaa valkoisemmat hampaat ja tilaa ajan yksityiseltä hammasklinikalta. Julkisessa terveydenhuollossa esteettisiä hammashoitoja ei tehdä. Kela ei myöskään korvaa niiden kustannuksia.

Jos ilmenee, että edellisestä hampaiden tarkistuksesta ja puhdistuksesta on vierähtänyt jo vuosi, asiakas passitetaan ensin niihin. Nämä toimenpiteet voidaan hoitaa myös julkisessa hammashoidossa.

Jos tarkastuksessa ilmenee, että hampaissa on muitakin ongelmia, epäkohdat on raivattava alta pois.

– Jos etuhampaissa on muovipaikkoja, ne pitää vaihtaa vaaleampiin valkaisun jälkeen. Myöskään kruunut ja sillat eivät valkaisussa vaalene, Mutanen kertoo.

Hammaslääkäri Pekka Mutanen muistuttaa, että häikäisevä jenkkihymy syntyy yleensä vain keraamisilla kuorilla ja esteettisillä oikomishoidoilla. Suuhygienisti Liisa Arpiaisen mukaan suomalaiset harvoin toivovat vitivalkoista hammasrivistöä. Aake Roininen

Hammashoitolassa valkaisuun käytetään vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia sisältävää geeliä. Ikenet suojataan, ja geelin vaikutusta tehostetaan usein uv-valolla tai laserilla.

Käsittely kestää puolisentoista tuntia, ja sen tekee yleensä suuhygienisti.

Kotonakin hampaansa voi valkaista, mutta siellä käytettävät aineet ovat huomattavasti miedompia kuin ammattilaisten käyttämät. Siksi tuloksetkin näkyvät hitaammin.

Kotivalkaisutuotteita voi ostaa hammashoitoloista, kaupoista ja apteekeista. Arpiaisen mukaan Suomessa myydään pääasiassa turvallisia kotivalkaisutuotteita.

– Ulkomailta tilattavien tuotteiden vetyperoksidipitoisuuksien kanssa kannattaa olla tarkkana, hän sanoo.

Kotivalkaisutuotteiden vetyperoksidimäärä ei EU-säädösten mukaan saa ylittää 0,1 prosenttia ilman ammattilaisen suositusta.

Voimakkaita aineita ei saa joutua limakalvoille tai pehmytkudokselle, eikä niitä saa niellä. On myös hyvä varmistaa, että tuotteessa on CE-merkintä. Se takaa, että tuotetta saa myydä EU:n alueella.

Hammasklinikoilla voi teettää itselleen sopivat kotivalkaisulusikat tai -kiskot. Moni ylläpitää vastaanotolla tehtyä valkaisuhoitoa kotona.

Hampaiden valkaisumenetelmiä kehitetään jatkuvasti.

Oralin nettisivuilla kerrotaan uudesta pikasuojakäsittelystä, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse välttää värjääviä ruoka-aineita kuin kaksi tuntia käsittelyn jälkeen. Yleensä vaaditaan, että värikästä syötävää ja juotavaa pitää karttaa pari vuorokautta.

Myös vihlonnan vähentämiseen etsitään keinoja. Arpiainen kertoo uudesta laservalkaisumenetelmästä, joka tehostaa vetyperoksidin vaikutusta ja vähentää vihlomista.

– Vihlomisen tunne on kuitenkin hyvin yksilöllinen. Suurin osa ei tunne sitä lainkaan, osalta sitä ei saa kokonaan pois millään, hän sanoo.

Vihlonta johtuu siitä, että valkaisuaineet ovat varsin voimakkaita. Kun suu on pitkään auki hoidon aikana, hammas kuivuu, ja se lisää vihlomisen tunnetta entisestään.

Hammaslääkäri Pekka Mutanen ja suuhygienisti Liisa Arpiainen pyrkivät varmistamaan etukäteen, että asiakkaalla on realistiset odotukset lopputuloksesta. Aake Roininen

Suomalaiset toivovat yleensä luonnollisen valkoista ja aitoa hymyä.

– Blingbling-valkoiset hampaat eivät ole suomalaisten juttu. Jotkut toki sellaisetkin haluavat, eikä siinä ole mitään pahaa, Arpiainen sanoo.

Toisinaan kuulee väitettävän, että suomalaisten hammasluu on luonnostaan tummempi kuin esimerkiksi amerikkalaisten. Tätä hammaslääkäri Mutanen ei purematta niele.

Hän muistuttaa, että kulttuurierot ovat suuret. Viihdeteollisuus ruokkii käsitystä amerikkalaisten täydellisestä hammasrivistöstä.

– Jenkeissä hampaisiin käytetään nuoresta asti todella paljon rahaa. Siellä teetetään paljon keraamisia kuoria eli hammaslaminaatteja sekä esteettistä oikomishoitoa. Siksi rivistö on niin suora ja valkoinen, Mutanen sanoo.

Kellertävissä hampaissa on hänen mukaansa se hyvä puoli, että ne vaalenevat käsittelyssä aika hyvin. Harmahtava hammasrivistö on hankalampi saada hohtavaksi.

Jos hampaissa on paljon kulumia ja murtumia, amerikkalaisten suosimat kuoret voivat olla oikotie onneen.

Pekka Mutasen hampaat valkaistiin kahdeksan vuotta sitten. Hän muistaa, että toimenpide vihloi vietävästi.

– Näin kävi, vaikka hampaani olivat silloinkin terveet ja ehjät. Mutta lopputulos oli kyllä erinomainen, hän sanoo.

Jos tietää hampaidensa vihlovan herkästi, asiakas voi ottaa etukäteen särkylääkettä. Valkaisun voi tehdä myös puudutuksessa.

Valkaisutuloksen pysyvyys on yksilöllistä ja riippuu muun muassa elintavoista. Mutanen muistuttaa, ettei valkaisua kannata tehdä liian usein.

– Kahdesta neljään vuotta on hyvä väli, hän sanoo.

Joskus käy niin, että kun suun sairaudet saadaan eliminoitua ja reiät korjattua, valkaisu ei enää tunnu ajankohtaiselta. Asiakas voi kokea, että kirkastunut, terve hymy riittää.

Jos kaipaa loppusilausta, ilman kemiallista käsittelyä tehty soodapuhdistus voi toimia sellaisena.

Valkaisevia tahnoja ja suuvesiä myydään myös apteekeissa ja marketeissa. Myös jotkut kauneushoitolat kertovat tekevänsä valkaisuhoitoja. AOP/Alamy/Design Pics Inc

Osalla tahnoista saa heti tuloksia

Hampaat ovat luonnostaan monisävyiset ja imevät itseensä väriä etenkin kahvista, teestä, tupakasta ja punaviinistä. Siksi moni haaveilee kirkkaammasta hymystä.

Apteekeissa on myynnissä kotikäyttöön tarkoitettuja hampaiden valkaisutuotteita. Niiden teho riippuu hammasluusta ja sen väristä, sanoo itsehoidon vastuufarmaseutti Reetta Korhonen Itä-Suomen yliopiston apteekista.

– Jos hammasluu on kellertävä, siihen on hankala vaikuttaa apteekeista saatavilla tuotteilla.

Apteekin tuotteet toimivat Korhosen mukaan parhaiten tummentumien poistossa.

– Osalla tahnoista saa tuloksen heti, sillä ne värjäävät hampaan pintaa. Tulos on kuitenkin lyhytkestoinen. Tällaista tahnaa kannattaakin suosia vain silloin tällöin.

Apteekeissa on myynnissä hammastahnoja ja geelejä joko valmiissa muoteissa tai annostelukynässä. Tarjolla on myös valkaisevia suuvesiä.

– Tahnat ovat suosituimpia, sillä ne ovat helppokäyttöisiä, Korhonen kertoo.

Hänen mukaansa päivittäiseen käyttöön soveltuvat apteekin tahnat ovat hellävaraisia eivätkä vahingoita hammaskiillettä.

Myös markettien hyllyt pullistelevat erilaisia häikäisevää hymyä lupaavia hammastahnoja.

Hammaslääkäri Pekka Mutanen suosittelee kotikäyttöön fluoripitoisia tuotteita. Hän kehottaa välttämään karkeita, hampaan kiillettä vaurioittavia valkaisevia tahnoja.

– Kannattaa valita entsymaattinen tahna, ei hankaavaa, hän sanoo.

Suuhygienisti Liisa Arpiainen ei suosittele kotivalkaisijoita kikkailemaan esimerkiksi soodan ja sitruunan kanssa.

– Hammashoitoloissa käytettävä sooda on huomattavasti hienojakoisempaa kuin tavallinen sooda, hän muistuttaa.

Hapankaan ei tee hyvää hampaalle.

Verkosta nostettua

"Amerikkalainen hymy jäi haaveeksi"

"Yllätyin, miten paljon käsittely valkaisi hampaita. Olen tyytyväinen hammashuollossa tehtyyn käsittelyyn." Nainen 51–60

"Kyllähän hampaista vaaleammat tuli, mutta eivät keltaiset hampaat valkoisiksi muuttuneet. Amerikkalainen hymy jäi haaveeksi." Nainen 41–50 vuotta

"Hampaat vaalenivat selvästi suuhygienistin toimenpiteen jälkeen." Mies, 51–60

"Ostin valkaisevaa hammastahnaa. Toimi jotenkin." Nainen, alle 18 v.

Kommentit on poimittu Teemasuomalaisen verkkokyselystä, joka tehtiin viikolla 43.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut