Tiede | Mielentilatutkimusten määrä on puolittunut, psykoottiset yhä useammin vankilaan – Hannu Lauerma: "Syyntakeettomuutta pelätään rikollispiireissä"

Vakavasta rikoksesta epäillyn syyntakeettomuus selviää mielentilatutkimuksessa. Se voi johtaa loppuelämän kestävään pakkohoitoon.

Rikostuomiouutisoinnissa esiintyvät usein termit täyttä ymmärrystä vailla ja syyntakeinen, mutta mitä ne oikein tarkoittavat?

Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri Hannu Lauerma kertoo, että täyttä ymmärrystä vailla -termin käytöstä on luovuttu. Käytössä ovat syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen ja syyntakeeton.

Kun rikoksen tekijä todetaan mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi tekoonsa, syynä on lähes poikkeuksetta pitkäkestoinen mielisairaus. Joissakin tapauksissa syyntakeettomuuden voi aiheuttaa myös dementia.

– Usein näkee kirjoitettavan, että joku jätettiin syyntakeettomana tuomitsematta rikoksesta. Se voidaan tulkita väärin, sillä vaikka oikeus ei tällaisessa tapauksessa anna tuomiota, on edessä silti pitkäkestoinen vapaudenmenetys, Turun yliopistollisen keskussairaalan oikeuspsykiatrian ylilääkärinäkin toimiva Lauerma huomauttaa.

Rikokseen syyllistynyt diagnosoidaan harvoin alentuneesti syyntakeiseksi. Luokitusta on käytetty, kun henkilö on rikoksen tehdessään ollut tilapäisesti psykoosissa ja käyttäytynyt täysin luonteelleen poikkeavalla tavalla. Vaihtoehtoisesti hän on voinut olla pitkäkestoisesti tilassa, joka on lähellä psykoosia.

– Vuoteen 2004 asti tuomio lyhentyi tällaisissa tapauksissa automaattisesti neljänneksellä ja tekijöistä käytettiin ilmaisua varttihullu.

Syyntakeinen vanki vapautuu, oli hän sitten kuinka vaarallinen tahansa.

Hannu Lauerma

Syyntakeettomaksi todettua rikoksentekijää odottaa tahdosta riippumaton, kuntouttava hoito yleensä joko Kuopion Niuvanniemen tai Vanhan Vaasan sairaalassa.

 – Syyntakeettomuutta pelätään rikollispiireissä, koska hoito kestää vuosia ja joissain tapauksissa jopa loppuelämän. Syyntakeinen vanki taas vapautuu, kun päivät on lusittu – oli hän sitten kuinka vaarallinen tahansa, Lauerma sanoo.

Lauerman mukaan syyntakeettomaksi todettu henkilö on hyvin tarkan valvonnan alla. Kun potilaan vointi kohenee ja hän ymmärtää psykoosin hoitamisen merkityksen, hänen vapauksiaan lisätään vähitellen.

Ensimmäinen askel saattaa olla yhteinen kalastusretki veneellä hoitajan kanssa. Tämä on perusteltua, koska veneestä on vaikea paeta.

Harhaisen mielisairaan istuttaminen pitkän tuomion ajan vankilassa on kaikille epäedullinen ratkaisu.

Hannu Lauerma

Seuraava askel on vapaa kävely hoitajan kanssa sairaala-alueella. Vapauksia lisätään hoidon edetessä, kunnes potilas voi päästä parin päivän kotilomalle.

Vuosia kestäneen hoidon jälkeen on yleensä mahdollista aloittaa vapauttamisprosessi, josta päätöksen tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edellytyksenä on, että potilas on oireeton ainakin silloin, kun hän käyttää harhoja kurissa pitäviä lääkkeitä.

Lääkehoitona kroonisten psykoottisten sairauksien hoidossa käytetään useimmiten klotsapiinia. Lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset edellyttävät kuitenkin tiivistä seurantaa.

Siviiliin päästyään potilas useimmiten muuttaa valvottuun hoitokotiin. Sielläkin hän on ensin valvonta-ajalla, ja hänen edellytetään ottavan lääkkeensä ja pitäytyvän päihteistä.

Lauerman mukaan syyntakeettomana tuomittujen määrä on vuosien saatossa pysynyt suunnilleen samana. Sen sijaan mielentilatutkimusten teettäminen on ratkaisevasti vähentynyt.

Rikoksesta syytetyn asianajaja pyytää harvoin mielentilatutkimusta. Tähän vaikuttaa todennäköisesti se, että mahdollinen alentunut syyntakeisuus lyhentää harvoin tuomiota.

Lauerman mukaan mielentilatutkimusten vähentyminen voi olla osasyy sille, että psykoottisia henkilöitä päätyy todennetusti vankilaan aiempaa enemmän.

– Tämä on suuri rasite vankeinhoidolle. Harhaisen mielisairaan istuttaminen pitkän tuomion ajan vankilassa on kaikille epäedullinen ratkaisu. Vankeja hoitava psykiatrinen vankisairaala on tarkoitettu vain lyhytkestoiseen akuuttien tilojen hoitoon.

Osa viettää sairaalassa loppu­elämänsä

Kuopion Niuvanniemessä on noin 160 mielentilatutkimuksen perusteella hoitoon päätynyttä potilasta.

Niuvanniemen sairaalan johtava lääkäri Kari Ojala kertoo, että keskimäärin tällainen potilas viettää sairaalassa 7–8 vuotta.

Aluksi tärkeintä on lääkehoito ja hyvän vuorovaikutussuhteen luominen.

– On tärkeää saada psykoosisairauden aiheuttamat ajatushäiriöt hallintaan, ja lääkehoito vähentää väkivaltariskiä.

Usein potilaalla on psykoosin rinnalla päihdeongelma, joka pitää hoitaa.

– Hoitoajat ovat pitkiä, joten on tärkeää myös pitää huolta potilaan sosiaalisesta verkostosta.

Ojalan mukaan suurin osa potilaista vastaa hoitoon ja heidän liikkumisvapauttaan voidaan asteittain lisätä.

– Meillä on vain pieni määrä potilaita, jotka eivät vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävien hoitojen jälkeen voi liikkua sairaala-alueen ulkopuolella itsenäisesti.

Joidenkin potilaiden kohdalla riski syyllistyä väkivaltaisiin rikoksiin säilyy. Sama henkilö voi päätyä mielentilatutkimukseen useammankin kerran.

Ojala kertoo itsekin tehneensä mielentilatutkimuksen henkilölle, jolle tutkimus oli tehty aiemmin jo kahdesti.

Huumeiden aiheuttama psykoosi ei alenna syyntakeisuutta

Mielentilatutkimuksen tekeminen edellyttää yleensä vakavaa väkivaltarikosta. Valtaosa mielentilatutkimuksista tehdään Kuopion Niuvanniemen sairaalassa ja Vanhan Vaasan sairaalassa.

Viime vuonna Niuvanniemessä tehtiin 56 ja Vaasassa 30 mielentilatutkimusta. Määrä on pudonnut vuosien varrella roimasti, sillä vielä vuonna 2005 tutkimuksia tehtiin Suomessa parisataa.

Mielentilatutkimus kestää pari kuukautta, ja tutkimustiimiin kuuluvat sosiaalityöntekijä, psykologi ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri.

Tutkimuksessa aivoista otetaan magneettikuva ja selvitetään, onko aivojen rakenteessa poikkeamia. Kehon mahdolliset arvet ja tatuoinnit käydään läpi, sillä ne kertovat osaltaan henkilön elämänkulusta ja arvoista.

Tutkittavalle tehdään myös täydellinen lääkärintarkastus ja otetaan veri- ja virtsanäytteet.

– Virtsanäytteistä katsotaan muun muassa huumejäämiä ja verestä anabolisten steroidien käytön jälkitiloja. Huumeiden aiheuttama psykoosihan ei alenna syyntakeisuutta, Hannu Lauerma toteaa.

Mielentilatutkimukseen kuuluu myös tutkittavan henkilön tarkkailu kahden kuukauden ajan ympärivuorokautisesti. Kaikki henkilön tekemiset kirjataan tarkasti ylös.

Mielentilatutkimuksen lausunnon oikeellisuuden tarkastavat kaksi oikeuspsykiatria, kunnan siviilipsykiatri ja lakimies.

Mielentilatutkimus jättää Lauerman mukaan hyvin vähän epäilyä tutkittavan psyykkisestä terveydestä.

– Kun teemme arkielämässä johtopäätöksiä ihmisestä, se on kuin katsoisimme vuorta yhdestä suunnasta hetken. Tässä se vuori kierretään ympäri, ja siitä otetaan ilmakuva ja maaperänäytteet.

Ongelmia syyntakeisuuden arvioinnissa aiheuttaa Lauerman mukaan lähinnä rikoksen tekohetki. Jos teosta on kulunut aikaa, teon syy voi olla muu kuin psykoottinen sairaus.

Psykoottinen henkilö voi tehdä rikoksen myös rationaalisista motiiveista, mutta se on harvinaista.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut