Ruokahävikkiä voi pienentää myös ostamalla ravintoloiden ylijäämäannoksia – "Tilaamme ruokaa vähintään kerran viikossa"

Hävikkiruoasta tehdyt tuotteet ovat entistä näkyvämpiä kauppojen hyllyillä.

Suomalaisissa kotitalouksissa syntyy kolmannes kaikesta ruokahävikistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 20–25 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Sama määrä hävikkiä syntyy yhteenlaskettuna myös kaupoissa ja ravintoloissa.

Hävikin vähentämiseksi on syntynyt erilaisia palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi ResQ- ja Lunchie-sovellukset.

Ideana näissä mobiilipalveluissa on, että ravintolat voivat niiden kautta myydä vaikkapa lounasbuffetista ylijääneen ruoan annoksina alennushintaan.

Pirkko-Liisa Mertanen, 65, on käyttänyt ResQ-palvelua jo useamman vuoden ajan.

– Ensin palvelu painottui ainakin Kuopiossa etnisiin ravintoloihin. Meilläkin taisi ensimmäinen tilaus mieheni kanssa olla jotain kiinalaista.

Sittemmin tarjonta on Mertasen mukaan kasvanut. Ravintoloiden lisäksi palveluun on tullut mukaan esimerkiksi leipomoita ja ruokakauppoja.

Hävikkiruoasta puhuminen on muuttunut aiempaa positiivisemmaksi.

Anni Loukaskorpi

Mertanen kertoo tilaavansa palvelusta pääasiassa ravintolaruokaa.

– Tilaamme ruokaa vähintään kerran viikossa. Joinakin viikkoina tilauksia voi olla kolmekin.

Mertasen mukaan on hienoa, että palvelua käyttämällä voi vähentää ruokahävikkiä. Myös hinnalla on merkitystä. Mertanen kertoo, että illalla tilatusta annoksesta saa usein vielä seuraavan työpäivän lounaankin.

Tärkeintä pariskunnalle on kuitenkin ajansäästö.

Olemme herkuttelijoita ja tykkäämme tehdä ruokaa myös itse. Aina ei kuitenkaan jouda panostamaan siihen.

Pirkko-Liisa Mertanen

– Olemme herkuttelijoita ja tykkäämme tehdä ruokaa myös itse. Aina ei kuitenkaan jouda panostamaan siihen.

Elsa Rusi, 31, Lahdesta on käyttänyt ResQ-sovellusta jo vuosia. Hänet palvelun pariin houkutteli ruoka-annosten hinta. Ruokahävikin vähentäminen tuntui toki myös tärkeältä.

– Siitä tulee hyvä mieli, että saa hyvään hintaan ravintolaruoka-annoksen. On vain ekstraplussaa, että samalla tekee jotain hyvää.

Rusi kertoo tilanneensa ravintola-annosten lisäksi kauppojen ruokahävikkikasseja.

– Tarjonta on hirveästi lisääntynyt, hän kehuu.

Sekä Rusi että Mertanen kertovat, että heidän tuttavapiirissään moni ei ole vielä tietoinen mahdollisuudesta ostaa hävikkiruoka-annoksia.

– Jonkin verran tätä käytetään lähipiirissä, mutta olen monelle joutunut alusta asti selittämään, mikä homma tämä on, Rusi sanoo.

Mertanen arvelee, että nuoriso on paremmin kartalla mahdollisuudesta kuin hänen ikäpolvensa.

Myös isot kauppaketjut taistelevat ruokahävikkiä vastaan monin eri keinoin. K-ruokakauppojen jätteeksi päätyvä ruokahävikki laski viime vuonna 2,5 prosenttia.

– Tavoitteemme vuodesta 2019 vuoteen 2026 on ollut vähentää ruokahävikkiä 25 prosenttia. Viime vuoden loppuun mennessä pääsimme jo 13 prosenttiin, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.

Jäsken mukaan hävikin vähentämisessä keskeistä on tilausmäärien ennustamisen kehittäminen sekä tarkka seuranta.

Asiakkaille näkyvimpiä keinoja ovat vanhenevien tuotteiden myyminen alennuksella ja erilaiset kiertotaloustuotteet.

Viime vuonna K-kaupat myivät 37 miljoonaa alennusruokatuotetta. Asiakkaille kelpaamattomista tuotteista, kuten kolhuja kärsineistä hedelmistä, on valmistettu yhteistyöyrityksen kanssa uusia tuotteita – esimerkiksi mehua ja glögiä.

– K-kauppiaat ovat myös paikallisesti voineet miettiä, miten hävikkiä voidaan hyödyntää. Tampereella on esimerkiksi tehty hävikkibanaanikakkua, Jäske sanoo.

S-ryhmällä keinot hävikin vähentämiseen ovat hyvin pitkälle samat kuin kilpailijalla. Viime vuonna ketjun kauppojen ruokahävikin määrä oli 1,47 prosenttia.

Vuodesta 2014 hävikki on pienentynyt 18 prosenttia, ja tavoitteena on hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

S-ryhmän marketkaupan vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi muistuttaa, että tärkeintä on tilausmäärien hyvä suunnittelu ja ennustaminen, hävikin seuranta ja tuotteita suojaavat pakkaukset.

– Asiakkaille näkyvimpiä keinoja ovat punalaputetut alennustuotteet ja runsaat neljät vuotta käytössä ollut ilta-ale.

S-ryhmä myi viime vuonna 87 miljoonaa punalaputettua ruokatuotetta. Vanhenevista tuotteista valmistetaan K-ryhmän tapaan yritysyhteistyönä myös uusia tuotteita, kuten smoothieita ja mehuja.

Helsingissä S-marketin kanssa samassa rakennuksessa toimiva S-ryhmän ravintola taas hyödyntää marketin hävikkiuhan alla olevia tuotteita raaka-aineena annoksissaan.

Molemmilla ketjuilla osa hävikkiruoasta menee myös eri järjestöjen ruoka-apuun.

Sekä Timo Jäske että Anni Loukaskorpi korostavat, että ruokahävikin vähentämiseksi kehitetään koko ajan uusia ratkaisuja.

Jäsken mukaan on tärkeää, että raaka-aineet pysyisivät mahdollisimman hyvin kierrossa. Nytkin hävikkituotteista valmistetaan vielä biokaasua, jonka tuottama energia hyödynnetään uusien tuotteiden tuotannossa.

Myös S-ryhmällä biojätettä hyödynnetään biokaasun ja bioetanolin tuotannossa.

Loukaskorpi kiittelee sitä, että hävikkiruokaan suhtautumisessa on tapahtunut tervetullut muutos.

– Hävikkiruoasta puhuminen on muuttunut aiempaa positiivisemmaksi, ja hävikkiruoasta tehdyt tuotteet näkyvät entistä paremmin myös kauppojen hyllyillä.

Ruokahävikki

Lähes kolmannes ruoasta jää syömättä

Koko maailmassa noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan 10–15 prosenttia.

Kotitalouksien osuus hävikistä on kolmannes. Elintarviketeollisuus vastaa vajaasta neljänneksestä hävikin määrää. Ravitsemuspalveluiden ja kauppojen osuus on yhteensä noin kolmannes hävikistä.

Hävikkiruoan vähentämiseen on syntynyt viime vuosina useita uusia palveluita. Esimerkiksi ResQ ja Foodie ovat mobiilisovelluksia, joiden kautta voi tilata ravintoloiden hävikkiruoka-annoksia. Hävikkiruokaerien myymiseen on myös verkkokauppoja, kuten Fiksuruoka ja Matsmart.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut