Asiantuntija: Jos vanhempi puhuu raha-asioissa toista ja tekee toista, lapsen silmissä teot ratkaisevat.
Tarvitseeko lapselle maksaa kotitöistä tai koulunumeroista? Entä voiko antaa viikkorahaa ilman vastiketta?
Teemasuomalaisen verkkokyselyyn vastanneista osa ajatteli, että pieni palkkio kannustaa ja motivoi vaikkapa kotitöihin. Toisten mielestä koti- ja koulutyöt taas kuuluivat jokaisen vastuulle, ilman palkkiota. Heinäkuussa tehtyyn verkkokyselyyn vastasi 64 henkilöä.
Tinellin sisarukset Theresia, 16, Luca, 13, Aurelia, 10, ja Elyssia, 6, eivät saa säännöllistä viikkorahaa.
He voivat saada rahaa vanhemmiltaan, jos osaavat perustella tarpeen. Sellainen voi olla vaikka elokuvissa käynti kaverin kanssa.
Hollolalaisperheessä on yritetty opetella järkevää rahankäyttöä.
– On puhuttu esimerkiksi siitä, että kaikkea ei voi saada. Osa asioista on liian kalliitakin, äiti Mira Dammert-Tinell sanoo.
Talousasioita perheessä opetellaan arkisten asioiden avulla, kuten vaikka ruokakaupassa. Vanhin lapsista osaa katsoa jo kilohintoja.
– Eilen löysin halpoja, suomalaisia suolakurkkuja, Theresia kertoo.
Tinellin perheessä koululaiset saavat kuitenkin rahaa hyvistä koenumeroista. Kympistä saa kolme euroa, ysistä kaksi ja kasista euron. Mira Dammert-Tinell kertoo, että tapa otettiin käyttöön pari vuotta sitten.
– Se taisi lähteä siitä, kun Luca kinusi usein rahaa. Tällä keinolla sitä pystyy vähän ansaitsemaan itse, mutta en tiedä, onko sillä oikeasti vaikutusta koenumeroihin vai ei.
Theresia laskee äkkiä puhelimella viime lukukauden tienestinsä koenumeroista.
– 66 euroa, hän huikkaa.
Tinellien esikoinen on ollut jo myös kesätöissä leireillä, joista sai palkkaa. Tänä kesänä hän oli palkattomassa harjoittelussa pari viikkoa.
– Moni luokkalaisistani lähetti paljon työhakemuksia, mutta ei saanut kesätyöpaikkaa.
Lapsi alkaa ymmärtää rahan päälle yleensä kouluiässä. Siinä vaiheessa voi alkaa halutessaan antaa viikkorahaa.
Erika Viding
Kotitöistä perheessä ei makseta.
Lapset nauravat, että äiti ei kyllä anna kotitöitä tehdäkään, koska tykkää itse tiskata käsin ja pestä pyykkiä. Samalla tavalla on kuulemma tehnyt mummikin, äidinäiti.
Innokkain osallistuja on Aurelia, joka pitää muun muassa imuroinnista. Kaikkien lasten tehtäviin kuuluu oman huoneen siivous.
Perheen lapset ovat erilaisia rahankäyttäjiä. Aurelia haaveilee omasta talosta ja laittaa oikeastaan kaikki rahat säästöön. Luca puolestaan käyttää useimmiten kaikki rahansa. Theresia säästää osan ja käyttää osan.
– Koulun lähellä on S-market, ostan sieltä karkkia ja nachoja, hän kertoo.
Rahaa menee jonkin verran myös maalaustarvikkeisiin, sillä Theresia harrastaa akryylivärimaalausta. Viime syntymäpäivälahjaksi hän sai 120 euron arvoiset maalit.
Luca käyttää rahaa kouluvuoden aikana koulun kioskiin, josta ostaa esimerkiksi jätskiä ja pillimehua. Jonkin verran rahaa menee myös peleihin.
Eskari-ikäinen Elyssia on laittanut rahaa säästöpossuun. Hän haaveilee omasta vihreästä autosta.
Kotitöiden avulla on hyvä opettaa lapsille ja nuorille vastuunkantoa ikätason mukaisesti, sanoo hankesuunnittelija Erika Viding Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
– Jokainen perhe tekee itse päätöksen, haluaako palkita lapsensa esimerkiksi kotitöistä tai koulunumeroista.
Hyvä vaihtoehto on vaikkapa se, että on tavallisia kotitöitä ilman palkkiota, mutta lisäksi sovittaisiin joitakin ylimääräisiä, joista voisi maksaakin vähän.
– Tällaisia voisivat olla vaikka imurointi tai ikkunanpesu, Viding vinkkaa.
Lapsi oppii kotitöitä parhaiten, kun hänen annetaan osallistua niihin pienestä pitäen. Siivotaan esimerkiksi lelut yhdessä pois leikin jälkeen ja täytetään tai tyhjennetään pesukone. Alakoululaisen voi opettaa siivoamaan oman huoneensa ja järjestämään lelut ja muut tavarat paikoilleen.
Hyötynäkökulmasta kotitöistä ja koulunumeroista maksaminen opettaa lapselle, että rahan eteen täytyy tehdä jotakin. Jos koulunkäynti on hankalaa, raha voi osaltaan motivoida lasta lukemaan.
– Kääntöpuoli kuitenkin on, että koulu on jokaisen lapsen työtä ja se kuuluisi hoitaa ilman palkitsemistakin, Viding sanoo.
Haittanäkökulmasta Viding neuvoo miettimään, kannattaako lasta palkita rahallisesti kaikesta. Voi olla, että motivaatiota ilman rahaa on myöhemmin vaikea enää löytää.
– Roskapussi on täynnä, mutta lapsi ei vie sitä ulos kuin rahasta. Rahasta saattaa tulla lapsen ainoa motivaattori, jolloin parhaansa tekeminen ei olekaan enää itseisarvo.
Viding pohtii, miten aiempi rahalla motivoiminen vaikuttaa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun nuori lähtee opiskelemaan.
– Siinä kohtaa opiskelusta palkitaan harvemmin rahallisesti, jolloin nuoren voi olla haastavampi löytää motivaatiota, jos se on aiemmin löytynyt vain rahasta.
Toisaalta rahaa voi antaa myös ilman vastinetta. Viikko- tai kuukausirahan avulla lapselle voi opettaa rahankäyttöä ja sopia perheen kesken, mihin rahaa voi käyttää ja kuinka paljon.
– Lapsi alkaa ymmärtää rahan päälle yleensä kouluiässä. Siinä vaiheessa voi alkaa halutessaan antaa viikkorahaa.
Viding kannustaa keskustelemaan siitä, onko tarkoitus, että nuori ostaisi rahalla myös esimerkiksi vaatteita ja hygieniatarvikkeita vai saako hän käyttää rahansa mihin haluaa. Niinkin voi käydä, että kuukausiraha loppuu jo ensimmäisten viikkojen aikana ja lapsi tulee pyytämään lisää rahaa.
– Tällaiset tilanteet on hyvä ennakoida ja sopia, voiko lapsi saada lisää rahaa esimerkiksi tekemällä ylimääräisiä kotitöitä.
Erika Viding muistuttaa, että vanhempien esimerkki rahankäytössä on lapselle tärkeä.
– Miten kotona puhutaan rahasta ja miten rahaa käytetään? Jos vanhempi puhuu toista ja tekee toista, teot vaikuttavat lapsiin eniten.
Nuoren kanssa kannattaa opetella budjetin laatimista ja keskustella ylipäätään rahankäytöstä ja esimerkiksi siitä, että kaikkeen ei välttämättä ole varaa. Keskustelu kannattaa Vidingin mukaan käydä neutraalisti, ettei nuori ala stressata liikaa rahasta tai sen puutteesta.
Lisää vinkkejä rahankäytön opettamisesta nuorille löytyy esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainnetistä mll.fi/vanhemmille.