Juodessani aamun ensimmäistä vesilasillista mietin, kuinka paljon vettä päivässä pitikään juoda. Uusi kansainvälinen tutkimus kertoo, että monesti kuultu suositus puolitoista litraa päivässä ei välttämättä sovikaan aina ja kaikille.
– Tiede ei ole koskaan tukenut tätä ohjetta, sanoo Wisconsin-Madisonin yliopiston ravitsemustieteiden emeritusprofessori Dale Schoeller Science Dailyn julkaisemassa tiedotteessa.
Ihminen saa puolet tarvitsemastaan vesimäärästä ruuasta ja loput juomasta.
Science-lehdessä viime marraskuussa julkaistussa tutkimuksessa oli mukana yli 5 000 koehenkilöä 23 maasta, vauvasta 96-vuotiaaseen. Tutkijat juottivat heille vettä, jonka vetyatomeja oli korvattu deuteriumilla eli raskaalla vedyllä.
Tutkimuksen mukaan veden keskimääräinen kulutus vaihteli litrasta kuuteen litraan päivässä. Tarvittavaan vesimäärään vaikuttivat muun muassa fyysinen aktiivisuus, sukupuoli ja ikä sekä ympäristötekijät, kuten lämpötila ja ilmankosteus. Suurinta kulutus oli 20–30-vuotiailla miehillä ja 20–55-vuotiailla naisilla.
– Odottamattomin havainto on, että ihmisillä, jotka asuvat köyhissä maissa tai vähemmän kehittyneissä maissa, on suurempi kulutus, toteaa tutkimuksessa mukana ollut Japanin kansallisen biolääketieteellisen innovaatio-, terveys- ja ravitsemusinstituutin fysiologi Yosuke Yamada Science News -julkaisussa.
Tähän vaikuttavat tutkijoiden mukaan monet asiat, kuten se, että köyhemmissä maissa ihmiset asuvat todennäköisesti alueilla, joilla on korkeampi keskilämpötila, ja tekevät todennäköisemmin fyysistä työtä. He myös viettävät vähemmän aikaa ilmastoidussa rakennuksessa eivätkä välttämättä pääse siemailemaan puhdasta vettä aina kun sitä tarvitsisivat.
Urheilevien ihmisten vedentarve oli tutkimuksessa noin litran enemmän kuin ei-urheilevien.
Naiset tarvitsivat noin puoli litraa vähemmän vettä kuin miehet, kun muut taustatekijät, kuten vaikkapa asuinpaikan lämpötila ja fyysinen aktiivisuus, olivat samat.
Jos henkilö käytti kaksin verroin energiaa tavanomaiseen verrattuna, hän tarvitsi suunnilleen litran enemmän vettä. Mikäli ympäristön kosteus nousi 50 prosenttia, vettä tarvittiin noin 0,3 litraa enemmän.
Schoellerin mukaan tutkimuksessa tehdyt mittaukset parantavat kykyä ennustaa tulevia vedentarpeita entistä tarkemmin erityisesti vaikeissa olosuhteissa, esimerkiksi yllättävässä vesipulassa.
Yamada muistuttaa, että ihmisten vedenkulutuksen määrittäminen on yhä tärkeämpää väestönkasvun ja kasvavan ilmastonmuutoksen vuoksi.