Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakkaus veteen vetää Johanna Karan uimaan – unelma mastersien MM-kullasta toteutui

Leppävaaran uimahallin aulassa Johanna Karalle riittää onnittelijoita. Hän on taas menossa harjoittelemaan. Moni tulee kuitenkin juttusille ennen kuin hän pääsee treenaamaan.

Kara voitti masters-uinnissa ensimmäisen maailmanmestaruutensa elokuussa.

– Pitkän ajan tavoitteeni on ollut voittaa kultaa 70-vuotiaissa. Tämä mitali tuli nyt etuajassa, Kara hymyilee.

Ennen Etelä-Korean Gwangjussa järjestettyjä MM-kisoja leppävaaralaisella oli iso kasa EM- ja MM-mitaleita.

– Ne ovat vaan hopeaa ja pronssia, 53-vuotias uimari vähättelee.

Rintauinti on hänen ykköslajinsa. Siinä hän otti voiton ikäsarjansa 200 metrillä.

– Viimeisellä 10 metrillä tulin siihen asti johtaneen ohi. Kisoihin lähtiessä mitali oli tavoitteeni, mutta kulta on huippua, Kara tunnelmoi.

Kisojen 100 metrillä hän oli viides, ja 50 metrillä kuudes. Kara sanookin olevansa enemmän vahva ja kestävä kuin sprintteri. 50 metriä on hänelle liian lyhyt matka.

Rinta-uinti on aina ollut Johanna Karan paras laji. Hän aloitti uinnin 6-vuotiaana äitinsä valmennuksessa. Kuvat: Päivi Tuovinen

Karan kakkoslaji on selkä. Siinä hän on 100 metrillä kuudes ja tuplamatkalla kahdeksas.

Kara osallistui myös kolmen kilometrin avovesiuintiin. Siinä sijoitus oli 14.

– Avovesiuinti on haastavaa, mutta rauhoittavaa.

Lähemmäs kaksi vuosikymmentä mastersin kansainvälisiä kisoja kiertänyt uimari kertoo olevansa hirveän kilpailuhenkinen. Hänelle kilpailut ovat tärkeä tavoite, joita kohti hän treenaa.

– Harjoittelu on mielekkäämpää, kun on joku tavoite. Olen uinut aina. Vesi on minulle luontainen paikka. Pisimmällään olen ollut uimatta kuusi viikkoa ja silloin poissaoloon on ollut pakottava syy, kuten kipsattu jalka.

Vaikka Kara saavutti ison tavoitteensa, ei hänelle ole tullut mieleenkään uinnin ja kilpailemisen lopettaminen. Kara nauttii harjoittelusta ja kisaamisesta.

– Uinti ei lopu koskaan vaan uin niin kauan kuin pystyn. Masterseissa ei ole yläikärajaakaan.

SM-kilpailujen lisäksi kilpaillaan PM-, EM- ja MM-tasolla. EM- ja MM-kilpailut järjestetään vuorovuosin.

Kara harjoittelee vedessä kolmesta viiteen kertaan viikossa. Salitreeniä kertyy kaksi kertaa viikossa. Lisäksi hän pyöräilee, kävelee ja juoksee. Lihashuoltoon kuuluu pilatesta ja joogaa.

– Koetan pitää yhden vapaapäivän viikossa. Harjoittelen monipuolisesti urheillen. Harrastan myös swimrunia, jossa vuoroin uidaan ja juostaan.

– Treenit tuottavat iloa ja hyvää oloa. Harjoittelu ja kilpailut tuovat ystäviä ja sisältöä elämään. On hienoa, että pystyn treenaamaan.

Viimeisen puolentoista vuoden ajan Karan lajivalikoimaan ovat kuuluneet myös voimapunnerrus ja leuanveto lisäpainoilla.

– Niiden ansiosta minulla on vahva olo.

Kun maauimala on auki, Kara ui siellä. Hän kiittelee, että siellä mahtuu treenaamaan hyvin. Talvisin hallitilaa on hänen mukaansa turhan vähän. Tosin masters-vuoroilla mahtuu uimaan. Ne ovat silloin, kun halli on muilta kiinni.

– Sanon kaikille, että liikkukaa. Lihaskunnon ylläpito on tosi tärkeätä meille kaikille.

Kara kokee, ettei ole uimarina koskaan valmis. Pohdittavaa riittää edelleen siinä, miten vedessä etenisi entistä nopeammin ja miten sen toteuttaa altaassa.