Espoolainen Tuomo Salonen: "Jos menestystä tulee, ei se ole minun ansiotani"

Ura: Oikeustieteen maisteri siirtyi Suomen Urheiluliiton huippu-urheilun valmennuspäälliköksi.

Tuomo Salonen sanoo, että olisi jatkanut liikkeenjohdon konsulttina, jos häntä ei olisi valittu SUL:n huippu-urheilun valmennuspäälliköksi. Sirpa Repo
Sirpa Repo

Sirpa Repo

Urheilua ja erityisesti yleisurheilua seuranneille nimi Tuomo Salonen saattaa olla tuttu. Jatkossa nimen ja miehen tunnistaa moni muukin. Hän on nyt tuulisella paikalla.

Espoolainen Salonen aloitti tänä syksynä uudessa työssään liikkeenjohdon konsulttina, jossa viihtyi hyvin. Urheilupuoli veti kuitenkin pidemmän korren, kun Salonen huomasi Suomen Urheiluliiton (SUL) hakevan huippu-urheilun valmennuspäällikköä.

– Ajattelin, että annanko itselleni anteeksi, jos en hae sitä paikkaa, joka vaikuttaa todella kiinnostavalta, Salonen kertaa.

Tätä osa-aikaista työtä hän on tehnyt muutamia viikkoja.

Salosella ei ollut eikä ole ruusuisia odotuksia työstään. Hän tietää, että hänen on jatkossa tehtävä vaikeita päätöksiä muun muassa valmennusryhmiä ja edustusjoukkueita valittaessa.

– Kaikkia en voi valita vaikka kuinka haluaisin. Rajanveto menee aina jossain.

Ei auta norsunluutornista huudella mitään.

Tuomo Salonen

Salosen tavoitteena on tehostaa valmennuksen kokonaisuutta. Halu onnistua työssä kärkiurheilijoiden tukemisessa on kova.

Mies sanoo, että huippu-urheilussa pitää tavoitella menestystä. Mitä se kenellekin tarkoittaa, on eri asia.

– Kansan silmissä menestys tarkoittaa mitalia ja ehkä pistesijaa. Jos niitä ei tule arvokisoista, se on minun syytäni. Ainahan syyllinen täytyy löytää, eikö niin Salonen kyselee pilkettä silmäkulmassa.

– Jos menestystä tulee, ei se ole minun ansiotani vaan urheilijoiden ja heidän valmentajiensa, 31-vuotias entinen maileri jatkaa.

Salonen sanoo, että hänen työllään on välillinen vaikutus suomalaisten yleisurheilun huippujen mahdollisuuksiin kehittyä ja sitä kautta menestyä.

– Resurssit on kohdennettava järkevällä tavalla ja saatava rattaat pyörimään. Kokonaisuuden on pelattava.

Urheilijoilla ja heidän henkilökohtaisilla valmentajillaan on omat tavoitteensa. Salosen mukaan joidenkin kohdalla ne voivat olla suuremmat kuin kansalla.

Jotkut saattavat ottaa harteilleen kansan odotusten tuomat paineet.

– Huippu-urheilu on tunteiden hallintaa. Miten pystyä parhaimpaansa, kun rinnalla kilpailemassa ovat maailman parhaat. Tätä varten urheilijamme saavat psyykkistä valmennusta. Suomessa on mukavasti osaamista tällä osa-alueella. Kärkiurheilijoiden kohdalla hyödyt on huomioitu ja otettu käyttöön melko aktiivisesti.

Olympialaisissa Salonen ei ole koskaan ollut, edes katsomossa. Tokion kisoihin hän lähtee yleisurheilijoiden joukkueen kanssa.

Yksi onnistumisen porras näkyy siinä, kuinka monta yleisurheilijaa on Suomen joukkueessa. Lopulliset urheilijavalinnat tekee olympiakomitea.

Salonen ei lähde spekuloimaan, mikä olisi hyvä tulos Tokiosta. Hän tietää, että ensi kesän olympialaiset ovat monet urheilijalle "iso maali".

– Ei auta norsunluutornista huudella mitään, hän linjaa.

Salosen sopimus SUL.n kanssa on kaksi plus kaksi vuotta. Viimeistään kahden vuoden päästä arvioidaan, jatkuuko hänen työnsä vai ei.

– Kun kantaa vastuuta, työsopimus ei voi olla voimassa toistaiseksi. Ei tämä ole mikään eläkepaikka. Ei ole edes hyvä, jos sama henkilö on näissä hommissa vuosikausia putkeen.

Salonen on tottunut tekemään suuren osan työstään kotona. Siinä mielessä korona-aika ei ole tuonut hänelle isoja muutoksia.

Etäyhteydet ovat vilkkaassa käytössä. Koska urheilijat asuvat ympäri Suomea on se kätevääkin, kun aikaa ei tuhraannu matkustamiseen.

– On pidettävä tiiviisti yhteyttä valmennusryhmäurheilijoiden ja heidän valmentajiensa kanssa.

Salonen kokee, että hänellä on työssään etua siitä, että pitkän urheilutaustansa vuoksia hän tuntee urheilijat ja heidän valmentajansa jo entuudestaan.

Samaa hän sanoo Jarkko Finnistä. Finni on SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtajana Salosen esimies mutta myös työpari.

Oman urheilu-uransa jatkumisesta Salonen on vaitonainen. Viime kesänä hän kilpaili vain pari kertaa. Sen jälkeen mies on kuntouttanut akillesjännettään, jotta se olisi joskus tulevaisuudessa lenkkikunnossa.

– Olen kerran osallistunut triathloniin ja juossut muutaman puolimaratonin. Ehkä maratonin juoksen, jossain vaiheessa.

Tällä hetkellä hän kokee, että uusissa työkuvioissa on rutkasti opeteltavaa.

– Siinä ja omassa urheilemisessa ei ole nyt varaa paukutella henkseleitä.

Kuka?

Tuomo Salonen

Suomen Urheiluliiton (SUL) huippu-urheilun valmennuspäällikkö.

31-vuotias oikeustieteen maisteri Helsingin yliopistosta ja maisterin tutkinto Englannista kansainvälisestä urheiluoikeudesta.

Naimisissa, asuu Olarissa.

Edustanut koko urheilu-uransa Espoon Tapioita.

Juossut monia mitaleita Kalevan ja SM-hallikisoista, maajoukkue-edustuksia. Matkoina 800 ja 1 500 metriä.

Omasta mielestä paras saavutus Eurooppa Cupin kolmas sija Dublinista vuodelta 2013.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) kilpailumanageri.

Toiminut Runners High -yrityksessä juoksuasiantuntijana valmennuksen ja testauksen parissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut