Jääkiekko: Rakkaus lajiin, seuraan ja Espooseen synnytti Jäähongan uudelleen. Kotipelit vetävät jo mojovasti yleisöä.
– Perinteet ja halu pelata jääkiekkoa rakkaan seuran nimissä ja väreissä, Jäähongan puheenjohtaja Juuso Holtari, 24, linjaa runsaan kolmen vuoden takaista päätöstä seuran kaivamisesta naftaliinista.
Jäähongan historia pohjautuu Etelä-Espooseen ja Tapion Hongan silloiseen toimintaan. Taustalla on muun muassa Martin ”Iso-Masa” Saarikangas, joka järjesteli poikansa harrastustoimintaa muiden isäaktiivien kanssa 1960-luvun puolivälin jälkeen.
Vuonna 1975 Hongan jääkiekkotoiminta eriytyi Jäähongan nimiin. Parhaimmillaan seura pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 1980-luvun alussa. Myöhemmin toiminta keskittyi pelkästään junioritoimintaan, kunnes sekin lakkasi.

Uusi käänne tuli 2010-luvulla, kun nuoret rohkeat miehet halusivat kunnioittaa perinteitä ja pelata Jäähongan väreissä.
– Me halusimme jatkaa pelaamista ilman matkustelua – lätkää, joka soveltuu opiskelun ja työn oheen. Kaikki pelaajamme ovat kantaneet jonkin espoolaisen seuran pelipaitaa yllään, Holtari kertoo.
Siellä pelasi Wayne Gretzkyn veli. Hävisimme 5–1, mutta Lehterän poika lämäsi yläkulmaan.
Joukkue aloitti kolme vuotta sitten taipaleensa alemmassa kolmosdivisioonassa. Tämä kausi on ensimmäinen ehjä kausi kakkosessa, joka on Jääkiekkoliiton neljänneksi korkein sarjataso. Viime vuonna sarja katkesi marraskuussa pandemiaan.
Jäähongan pisin vierasmatka on Hyvinkäälle.
– Meille on tärkeää, että ottelut ovat alueellisesti lähellä. Jokainen maksaa oman pelaamisensa.
Jäähongan pelivuorot on suunniteltu palvelemaan pelaajien arkea. Harjoitukset ovat ”lepakkovuoroilla” torstaina ja perjantaina kahdeksan ja kymmenen välillä illalla.
Ottelut kiinnostavat espoolaisia. Paikallisottelussa Grankulla IFK:ta vastaan Tapiolassa oli 140 katsojaa.
Toimintaa suunnitellaan jalat maassa.
– Olemme nyt varmasti sarjan keskikastia urheilullisesti. Meillä ei tällä hetkellä ole halua nousta Suomisarjaan. Yhteisöllisyys ja menestyminen nykyisessä sarjassa ovat keskiössä, Holtari sanoo.
Lue myös: Näin Martin Saarikangas muistelee Kiekko-Espoon ja Jäähongan yhteistä historiaa – kaikki alkoi 30 lapsen ryhmästä
Jäähongassa perinteitä riittää. Seuran väreissä ovat saaneet ensi kosketuksensa jääkiekkoon useat Suomen kiekkotähdet.
Seuran kasvatteja ovat muun muassa lähes 400 NHL-peliä pelannut Sean Bergenheim, Kim Hirschovits sekä Leijonien manageri ja Stanley Cupin voittaja Jere Lehtinen.
Myös vuoden 1995 maailmanmestarin Tero Lehterän yksi parhaista kiekkokokemuksista on koettu kasvattajaseura Jäähongan punavalkoisissa väreissä.
– Olin 12-vuotias, kun lähdimme Kanadan Quebeckiin Pee-Wee-ikäisten isoon kansainväliseen turnaukseen. Pelasimme 7 500 katsojan edessä kanadalaista joukkuetta vastaan. Siellä pelasi Wayne Gretzkyn veli. Hävisimme 5–1, mutta Lehterän poika lämäsi yläkulmaan. Se on eittämättä kiekkourani yksi ylivoimaisesti hienoimpia muistoja, Lehterä sanoo riemua äänessään.
Jäähonka tarjoaa siis historiaa ja tunteita. Millaisella pelikirjalla joukkue tänään taistelee ja hämmentää vastustajiaan?
– Meillä ei pelätä virheitä. Ottelut ovat isomaalisia, mutta tiukkoja. Energinen joukkueemme on täynnä taitoa ja tahtoa. Se esittää joka ilta hienoa jääkiekkoviihdettä, joukkueen varakapteeni ja hallituksen jäsen Tuomas Nykänen tiivistää hymyssä suin.
Hän toivottaa kaikki paikan päälle nauttimaan aitoa paikallista lätkäviihdettä. Jäähonka pelaa ottelunsa uudistetussa Matinkylän jäähallissa.
Jäähonka–GrIFK 11.12. Matinkylässä. Katso tarkempi otteluohjelma: jäähonka.fi.