Kiekko-Espoon Emilia Vesa, 21, kertoo, millaista Pekingin olympialaisten kulisseissa oli – joidenkin pelaajien yllättävät "matkamuistot" naurattavat nuorta kiekkoilijaa

Naisten Liiga pärähti käyntiin jälleen viikonloppuna. Alkusarja päättyy maaliskuun lopussa. Sen jälkeen alkavat pudotuspelit. Emilia Vesalle, 21, Pekingin kisat olivat ensimmäiset olympialaiset.

– Nämä olympialaiset olivat erilainen kokemus kuin mitä kisat olisivat olleet normaalioloissa, Vesa miettii muutama viikko kotiinpaluun jälkeen.

Muut espoolaiset olympiamitalistit ovat puolustajat Minnamari Tuominen ja Ella Viitasuo sekä myös ensimmäisissä olympialaisissa olleet Nelli Laitinen ja Sanni Rantala.

Hyökkäyspuolelta Vesan lisäksi kisakoneessa oli Elisa Holopainen. Lisäksi varapelaajaksi oli nimetty Espoon Emmi Rakkolainen.

– Ainutkertainen kokemus. Olympialaiset on aina ollut tavoitteeni, Vesa hehkuttaa.

Suomen kannalta kisat alkoivat tahmeasti. Peli alkoi luistaa vasta alkusarjan jälkeen.

Pelaajien keskittymistä haittasi kohu päävalmentaja Pasi Mustosen ja kotiin jätetyn maalivahti Nora Rädyn ympärillä.

Lisähämmennystä aiheutti se, että päävalmentaja joutui jättämään kisat kesken alkusarjassa perhesyistä johtuen.

– Kokeneet pelaajat osasivat kääntää tilanteen kuitenkin voimavaraksi. Tilanne ei ollut paras mahdollinen, mutta saimme keskittymisen raiteilleen, Vesa kertoo.

Alun pelitahmeutta lisäsi myös se, että osalla pelaajista oli pitkä pelitauko ennen ensimmäistä kisapeliä.

– Pelasin ennen kisoja viimeksi marraskuussa maajoukkueen tapahtumassa Vierumäellä.

Kisapaikalla joukkue oli eristyksissä koko kolmen viikon kisarupeaman.

– Meillä oli mieskiekkoilijoiden kanssa yhteinen talo, jossa kaikki kerrokset olivat meille varattuja.

Kisojen aikana kisaisäntien koronaprotokolla herätti paljon keskustelua.

– Joka päivä otettiin näyte kurkusta, ei siis nenätikulla, Vesa kertoo.

Valokuvien ottamisesta oli kirjoitettu tarkat ohjeet.

– Maskit valokuvissa olivat suositus. Videoita ja valokuvausta rajoitettiin tietyillä alueilla kisakylässä. Hallilla ei saanut ottaa peleistä videokuvaa julkaistavaksi. Vähän sekavia ne säännöt olivat, Vesa pähkäilee.

Perinteisesti olympiakylässä sattuu ja tapahtuu, kun urheilijat verkostoituvat vilkkaasti keskenään. Näissä kisoissa vuorovaikutus muihin urheilijoihin oli rajattu minimiin.

Ehkäisyvälineitä oli entiseen tapaan runsaasti tarjolla, vaikka kohtaamiset urheilijoiden väillä olivat lähes täysin kiellettyjä.

– Jotkut pelaajat pakkasivat niitä matkamuistoksi kotiin urakalla, Vesa naurahtaa.

– Olimme vain keskenämme. Emme tavanneet muita. Miespelaajat tulivat myöhemmin samaan tilaan. Heidän kanssaan katsoimme isossa olohuoneessa kisalähetyksiä.

Kaupunkikierrokset ja muut kilpailutapahtumat jäivät siis naiskiekkoilijoita näkemättä. Kahdesti joukkue pääsi ”tuulettumaan” kisakylästä pois.

– Yhteen Suomen miesten otteluun pääsimme katsomoon. Mitaliottelun jälkeen saimme mennä yhdessä syömään erääseen hotelliin. Se oli mukava ilta, Vesa muistelee.