Purjelautailu eli surffaus eli Suomessa kulta-aikaa 1970–1980-luvun taitteessa.
Espoossa toimiva Surfing ry on vuodesta 1979 toiminut purjelautailun erikoisseura. Yhdistyksen kotiranta ja välinekontit sijaitsevat Mellstenissä, Toppelundin päiväkodin läheisyydessä. Surffikerhon kouluttaja Antti Väänänen tutustui lajiin jo 1980-luvun alussa.
– Muistan, kun silloin myytiin 50 000 lautaa vuodessa. Lauttasaaren ympäriajoissa oli parhaillaan toistatuhatta osallistujaa, Väänänen kertoo anekdootin kultaiselta 80-luvulta.
Nyt laji elää uutta tulemista. Suppauksen rantauduttua Suomeen muutama vuosi sitten myös purjelautailu alkoi nopeasti kiinnostaa entisiä ja uusia harrastajia.
Mikä lajissa kiehtoo konkaria?
– Sitä on vaikea selittää. Kun lajiin pääsee sisään, tähän vain jää koukkuun. Kaipa se on se vauhti, luonto ja vaaralliset tilanteet, Väänänen sanoo.
Väänäsen liikkeet laudalla ovat häkellyttävän sulavia. Jo liikkeelle lähdöstä näkee, että laji on miehelle tuttu vuosikymmenten ajalta.
Juha Palo ja Jari Kostamo ovat tulleet peruskurssille verestämään purjelautailutaitojaan. Kummallakin on vähän kokemusta ja siksi vinkit ja neuvot ovat tervetulleita.
– Viime syksynä minulla oli muutamia satunnaisia kokeiluja. Muun muassa Lohjan Hiidenvedellä tuli surffattua, silloin osui mukava pohjoistuuli kohdalle. Tässä yhdistyvät ulkoilu ja retkeily sekä vesiurheilu. Tuuli tuo tähän oman jännityksensä, Palo kehuu.
Tuuli on purjelautailussa tosiaan kaikki kaikessa. Seuran monitoimimies ja jo 1980-luvulla ensimmäisen kerran laudan päälle kiivennyt Juri Munkki tietää aiheesta lisää:
– Jännää hommaa, koska olosuhteet muuttuvat koko ajan. Tuulen takia tilanne vaihtelee, se viehättää, Munkki sanoo.
Munkki purjelautailee lähes läpi vuoden. Hänen kesäkautensa alkaa huhtikuussa ja päättyy marraskuun puolessa välissä.
Suomessa jäiset vedet mahdollistavat suksilla tai retkiluistimilla purjelautailun myös talvella.
– Yleensä tuuli loppuu ennen kuin oma into. Tämä on jatkuvaa säätiedon kyttäämistä. Olen kotona Eirassa rakentanut taloni katolle tuulimittarin, josta voin koko ajan seurata tilannetta, Munkki kertoo ja vakavoituu selvästi puhuessaan rakkaasta aiheesta.
– Tuuli – mitä kovempi sen parempi. Ehkä juuri siksi surffaus on minulle läheisin laji. Minulla on urheilun-adhd. Lähes kaikkea on kokeiltu tai harrastettu, Antti Väänänen taustoittaa.
Kouluttaja Väänäsellä on kaksi reseptiä purjelautailun aloittamiseen.
– Ensiksikin voi ostaa omat kamat ja yrittää itse opetella kaksi vuotta surffaamaan. Sitten kyllästyy ja myy kamat.
On myös toinen, ehkä se suositeltavampi vaihtoehto tutustua lajin alkeisiin.
– Kannattaa tulla peruskurssille. Tässä opetetaan kädestä pitäen ja annetaan helpot vinkit luontevaan menoon vesillä, Väänänen motivoi aloittelijoita.
Surfing ry:ssä hommaa pääse kokeilemaan helposti ja halvalla.
– Järjestämme alkeiskursseja läpi kesän ja lainaamme jäsenille yhteiskäyttövälineitä. Jäsenemme saavat myös mahdollisuuden välinesäilytykseen konteissamme täällä rannassa, Väänänen sanoo.
Hän suosittelee lämpimästi uteliaita kokeilemaan hyvin liikunnallista vesiharrastusta.
