Panu Aution futsalura hakee vertaistaan. Hän päätti sen SM-hopeaan ja onnen kyyneliin.
Futsalin suomalaisen lajilähettilään Panu Aution, 36, pitkä ja ansiokas ura päättyi muutama viikko sitten SM-finaalissa koettuun tappioon Jyväskylän Kampuksen Dynamolle.
Espoon GFT:tä Suomessa koko uransa edustanut Autio pitää joukkueensa selviytymistä finaaliin jo pienenä ihmeenä.
– Hopea oli tällä nipulla hyvä saavutus. Upeaa oli päättää ura tällaiseen kauteen. Meillä oli vahva ja kollektiivinen ryhmä, Autio summaa tuntojaan.
Kausi oli Autiolle pitkä. Sarjaotteluiden lisäksi kohdalle osuivat EM-kisat tammi–helmikuussa Amsterdamissa. Valmistautuminen arvoturnaukseen alkoi hyvissä ajoin ennen sarjakautta.
– Kropasta ja mielestä otettiin tänä vuonna kaikki irti.
Suomen joukkue pelasi upean turnauksen. Matka finaaliin katkesi vasta puolivälierissä maailman parhaalle futsal-maalle Portugalille luvuin 3–2.
– Sanoin ennen kautta, että unelmani olisi päättää tämä vuosi EM-finaalissa voittomaaliin ja seurajoukkueessa Suomen mestaruuteen. Silti kaikkeen kokemaani voin olla enemmän kuin tyytyväinen, Autio sanoo.
Espoon Tiistilän koulun kentältä alkanut Aution ura on ollut loistokas. Hän sai kokea ammattilaisuuden lajissa, joka ei ole ainakaan Suomessa vielä kovin tunnettu.
– Koen olevani Tapiolan urheilupuiston kasvatti. Siellä rakentui arvopohjani urheiluun.
Minulla on aina ollut sellainen filosofia, että pelaamisen ohella pitää olla jokin älyllinen harrastus.
Maajoukkueessa Autio teki 149 ottelussa huikeat 101 maalia. Luvut hakevat vertaistaan. Autio epäilee, että maailmassa alle kymmenen futsalpelaajaa on päässyt yli sataan maajoukkuemaaliin.
Autio nousi maajoukkueeseen jo 2006. Hän on eniten maaotteluita pelannut suomalainen ja hän toimi maajoukkueen pitkäaikaisena kapteenina aina tämän kevään EM-kisoihin asti.
Arvostus Autiota kohtaan on korkeaa yli lajirajojen. Hän on hieno esikuva kaikille jalkapalloa aloitteleville lapsille.
– Matkani urheilijana on tehnyt minusta sen ihmisen, joka tänään olen, Autio avaa identiteettiään.
Autio uskalsi lähteä rohkeasti haastamaan itseään myös maailmalle. Kaksi ammattilaisvuotta Espanjassa ja myöhemmin 2013–2014 Pietarissa ovat antaneet ja opettaneet paljon.
– Kauden jälkeen ilmapiiri Pietarissa muuttui selvästi Venäjän hyökättyä Krimille. Paluu Suomeen oli helppo päätös.
Suomen ensimmäisen futsalammattilaisen palkat eivät ole verrattavissa perinteisen jalkapallon ja Euroopan huippuliigojen tileihin.
Espoolainen oli pelivuosiensakin aikana kirjoilla Helsingin yliopistossa.
– Minulla on aina ollut sellainen filosofia, että pelaamisen ohella pitää olla jokin älyllinen harrastus.
Autio valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteiden kandidaatiksi. Aalto-yliopistosta hänellä on Creative Sustainability -maisterin tutkinto .
Autio myöntää, että peliuran jälkeen omaa elämää joutuu työstämään uusiksi.
– Olen joutunut olemaan paljon pois kotoa. Uusi elämäntilanne on siksi myös helpotus.
Haukilahdessa asuvalla 36-vuotiaalla ex-jalkapalloilijalla on 2- ja 4-vuotiaat lapset. Heinäkuussa kotijoukkoihin odotetaan syntyväksi vielä yhtä lisävahvistusta.
– Viime viikolla avasin tilaisuuden, jossa totesin, että olen ex-ammattiurheilija. Olen todella kiitollinen urastani, iso kiitos siitä kuuluu koko futsalyhteisölle, perheelleni ja ennen kaikkea vaimolleni, Autio sanoo.
Autio jatkaa edelleen tiiviisti työskentelyä jalkapallon parissa. Hän aloitti jo peliuransa aikana työt Jalkapallon Pelaajayhdistyksen yhteisöjohtajana. Keväästä lähtien hän on toiminut yhdistyksen toiminnanjohtajana.
Lisäksi Autio on useissa eri luottamustoimissa urheilijoiden edustajana. Futsalista hän kirjoitti kirjan jo 2014.
Ulkomailla Autio pelasi Espanjan 1. divisioonassa ElPozo Ciudad de Murciassa sekä Uniôn Âfrica Ceutissa. Pietarissa seurana oli FC Politechi.