Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lisette Täks, 19, käy päivätyössä, jotta voi toteuttaa urheilijan unelmansa – "Pystyn olemaan niin sanotusti ammattilainen"

Naisjääkiekkoilijan arki on kovaa kamppailua harrastamisen ja ammattiurheilun välimaastossa.

Virolaissyntyinen Lisette Täks, 19, aloittaa ensimmäisen kautensa Kiekko-Espoossa.

Iästään huolimatta hyökkääjää voi sanoa jo Naisten Liigan konkariksi. Vasemmalta laukova kiekkoilija pelasi ensimmäisen kerran pääsarjassa Kuortaneella vasta 15-vuotiaana neljä vuotta sitten.

– Valmentajamme Sami Haapanen houkutteli minut Espooseen. Halusin uusia tuulia pelaamiseen ja kehittymiseen, jääkiekkoammattilaiseksi tähtäävä Täks sanoo.

Naisten Liiga alkoi syyskuun puolessa välissä kuin varkain. Mediaa liiga-avaus ei näyttänyt juuri hetkauttavan.

Naisten jääkiekko kaipaakin ammattilaissarjan tunnusmerkkejä: yleisöä, yhteistyökumppaneita, mediaa ja yleistä kiinnostusta.

Niittykummussa asuva Täks tietää arjen haasteet omassa lajissaan. Hän ei saa ansioita pelaamisesta, vaan maksaa siitä kausimaksua 1 350 euroa vuodessa.

– Onneksi minulla on sponsori, joka auttaa minua kauden kuluissa, Täks raottaa.

Täksin tukena on Tapiolan ja Leppävaaran jäähallilla toimiva Mili’s-kahvila.

Pelimaksuun kuuluu seuran puolelta kauden aikana kaksi mailaa, hanskat ja kypärä.

Vieraspeleissä pelaaja tarvitsee omaa rahaa.

– Menomatkalla korvataan ruoka, mutta mahdollisen toisen ruokailun paluumatkalla joutuu maksamaan itse.

Ylen tuoreen selvityksen mukaan vain kaksi naisten pääsarjassa pelaavaa seuraa tarjoaa pelaajille ilmaisen pelaamisen: HIFK ja HPK.

Sama selvitys valotti, että Ruotsissa pelaajille maksetaan palkkaa.

– Olisihan se kiva, että voisin pelata ilmaiseksi ja elättää itseni jääkiekolla. Luulen, että se ei ole Suomessa mahdollista ihan pian, Täks harmittelee.

Kuortaneella Täksin kausimaksu oli korkeampi, mutta siihen sisältyi ruokailu.

Täks arvelee, että tilanne on vieläkin haastavampi niille pelaajille, jotka asuvat omillaan eivätkä saa yhteistyökumppaneita.

– Olen siinä harvinaisessa asemassa, että pystyn olemaan niin sanotusti ammattilainen. Minunkin on silti pakko käydä välillä töissä.

Yleisö ei ole löytänyt katsomoon naisjääkiekossa. Kiekko-Espoon katsojakeskiarvo oli viime kaudella 75 silmäparia ottelua kohden.

Kiekko-Espoo on hallitseva Suomen mestari ja kestomenestyjä.

– Kuortaneella yleisö pääsi ilmaiseksi sisään, mutta halli ei ollut koskaan täynnä, Täks muistaa.

Euroopassa naisjalkapallon suosio on kasvanut osittain siitä syystä, että isot seurat ovat ottaneet naisjoukkueet siipiensä suojaan.

Täks sanoo, että heillä ei ole Kiekko-Espoon Mestis-joukkueen kanssa mitään yhteistä.

– Meillä on jonkin verran aamujäitä yhdessä poikien U18-joukkueen kanssa.

Kansainvälisesti verrattuna Naisten Liigan taso on hyvä. Silti liigaottelut eivät kiinnosta.

Ruotsissa kokeillaan tänä syksynä ensimmäistä kertaa taklaamisen sallimista. Suomessa taklaaminen on kielletty. Olisiko Ruotsin uudistus 180-senttiselle Täksille mieleinen?

– Naiskiekossa pelaajien pituuserot ovat melkoisia, luulen että olisin tässä tapauksessa häviäjän puolella. Saisin useista taklauksistani varmasti jäähyn, Täks epäilee.

Täks haluaa tällä kaudella kehittyä maajoukkuetason jääkiekkoilijaksi.

– Haluan keväällä kuulua siihen ryhmään, josta MM-kisajoukkue valitaan, Täks sanoo itsevarmasti.

Naisten Liiga: K-Espoo–HPK la 1.10. sekä K-Espoo–Kuortane su 2.10. Tapiolassa (Urheilupuistontie 3).