Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoon Funky Teamin Emilia, 14, ja Pinja, 16, tavoittelevat cheertanssin MM-mitalia – näin laji eroaa tunnetummasta sukulaisestaan cheerleadingistä

Cheertanssin 15–18-vuotiaiden maajoukkueella on edessä työntäyteinen kevät.

Espoon Funky Teamin cheertanssijoukkueen Emilia Irmola, 14, ja Pinja Ruotsalainen, 16, tähtäävät junioreiden MM-kisoissa palkintokorokkeelle ikäkausimaajoukkueessa.

Lajin maajoukkue, Team Finland Junior Pom, on koostejoukkue Espoon, Helsingin ja Turun 15–18-vuotiaista tanssiurheilijoista. Joukkue voitti kolmen joukkueen karsinnat joulukuun puolessa välissä ja lunasti kisalipun arvokisoihin.

Cheerleadingin ja -tanssin MM-kisat järjestetään huhtikuussa Yhdysvalloissa, Orlandossa. Espoolaisilla tanssijoilla on kisoissa selvä tavoite.

– Haluamme päästä palkintokorokkeelle, molemmat urheilijat sanovat kuin yhdestä suusta.

Ruotsalainen ja Irmola tietävät, millainen taso on kansainvälisissä kilpailuissa ja mitä mitalin voittaminen tarkoittaa.

Kesän EM-kisoissa Ateenassa tyttöjen edustama joukkue oli neljäs.

Vaikka lajiharjoituksia on vain kerran viikossa, cheertanssijat harjoittelevat kymmenen tuntia viikossa.

– Meillä on omatoimisia harjoituksia, joissa treenaamme ohjelmaa. Harjoituksia pitää kuvata, ja niitä analysoidaan erikseen, Ruotsalainen kertoo.

– Kisojen lähestyessä harjoittelemme enemmän yhdessä, leireilemme muun muassa viikonloppuisin.

Meidän pitää olla lavalla itsevarmoja.

Emilia Irmola

Team Finland Junior Pom -joukkueella on edessään työntäyteinen kevät.

– Paljon treeniä peilin edessä ja videoita yhtenäisyyden lisäämiseksi, Espoossa seitsemän vuotta lajia valmentanut Annemari Valli tietää.

Kirkkonummelainen Ruotsalainen sanoo, että esityksen yhdenmukaisuutta pitää kesän EM-kisoista parantaa.

Saunalahdessa asuva Irmola löytää toisenkin kehityskohteen.

– Meidän pitää olla esityksessä ja lavalla itsevarmoja ja esiintyä asenteella.

Cheertanssi on cheerleading ”sukulaislaji”.

– Tässä ei ole nostoja eikä pyramideja kuten cheerleadingissa. Lajissa tanssi, liike ja koreografia ovat pääroolissa, ja jalat ovat pääosin lattiassa, lähes kymmenen vuotta lajia harrastanut Ruotsalainen valistaa.

Maajoukkueen valmentaja Valli korostaa lajin vauhdikkuutta.

– Energinen, ja nopeatempoinen laji, joka vaatii esiintyjien yhdenaikaisuutta, Valli sanoo.

Valli valmensi ennen cheerleadingia, jota hän myös edelleen tuomaroi kansallisesti ja kansainvälisissä kilpailuissa.

Cheertanssi on turvallista, koska siinä ei ole nostoja.

– Tanssin ja voimistelin aiemmin. Etsimme äidin kanssa minulle uutta harrastusta, ja äidin mielestä cheerleading oli liian vaarallista. Cheertanssissa yhdistyvät tanssi ja voimistelu, Irmola painottaa.

Tanssiesitys kestää arviolta kaksi minuuttia. Lavalla on samanaikaisesti 14–18 urheilijaa. Tavoitteena on luoda musiikkiin istuva esitys, jossa liikkeet ovat hyvin yhtenäisiä. Esityksen tukena käytetään huiskia (pom), joilla on omat tekniikkavaatimuksensa.

Irmolaa lajissa kiehtoo se, että esityksen aikana tapahtuu koko ajan.

– Esitykset ovat vauhdikkaita ja joukkuekaverit kannustavat toisiaan koko ajan.

Ruotsalainen tykkää lajin monipuolisuudesta.

– Esiintyminen on aina kivaa. Kilpailut kiehtovat ja piruetteja on mukava tehdä.

Saadaanko Espooseen keväällä uuden ja jännän lajin MM-mitalisteja, jää nähtäväksi.