Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Oilersin syömähammas Rasmus Kainulainen, 25, myöntää: "Taksissa kotiin tuli itku"

Oilers-hyökkääjä Rasmus Kainulaisen kausi loppui ennen kuin se edes alkoi. Nyt mies treenaa kovaa päästäkseen takaisin pelikentille.

Salibandypelaaja Rasmus Kainulaisella, 25, oli viime kauden jälkeen takanaan väkevä vuosi. Ensimmäinen vuosi öljymiehissä päättyi pronssijuhliin ja lisäksi maaliahne hyökkääjä pelasi elämänsä ensimmäiset MM-kisat kotiyleisön edessä Helsingissä.

Oilersin ensimmäisissä yhteisharjoituksissa viime kesäkuun viimeisenä päivänä kuitenkin napsahti.

– Tajusin heti, että tuollainen ääni polvessa ei tiedä hyvää. Olin kuitenkin toiveikas, kun illan aikana ei ollut kipuja. Seuraavana aamuna en sitten omin jaloin päässyt edes seuran lääkärille, Kainulainen muistelee.

Lääkärin tuomio oli tyly: oikean polven etu- ja sivuristiside oli pahasti vaurioitunut, ja kaiken lisäksi kierukka oli vioittunut.

Kausi oli paketissa.

– Pää meinasi hajota lääkärin sanoista. Murtuu se tämäkin mies jossain kohtaa. Siinä vielä esitin hetken iloista, mutta taksissa kotiin tuli itku.

Eturistisidevamma on yleisin nimenomaan salibandypelaajilla. Toipumiseen menee 9–12 kuukautta.

– Ennen leikkausta ennätin voimistaa polven seutua. Pahin vaihe oli, kun haava ei meinannut umpeutua, se märki vielä marraskuun alussa. Se rajoitti myös kuntoutusta.

Kainulaisen poissaolo on tehnyt ison loven Oilersiin. Joukkuetta veikattiin kausiennakoissa finaalijoukkueeksi, mutta nyt se on terävimmän kärjen takana kuudentena.

– Pitää toivoa, että joukkue ei ala kyntää runkosarjan lopussa. On minulla iso luotto, että hoidamme itsemme runkosarjasta puolivälieriin, Kainulainen sanoo

Hän haluaa pelata vielä tällä kaudella.

– Runkosarja päättyy maaliskuun alussa. Palo ja halu kentälle on valtava, se motivoi tekemään jokainen päivä töitä paluun eteen. Turhauttavaahan se on fillaria polkea joka päivä, mutta mahdollisuus pelata auttaa jaksamaan.

Kainulainen tekee lihaskunto- ja voimaharjoitteita noin 15 tuntia viikossa. Myös vetoharjoituksia mailan kanssa on lisätty ohjelmaan.

– Tuntuu, että näin kovaa en ole treenannut koskaan ja olen myös aiempaa vahvempi. Harjoituksista tulee aina hyvä fiilis, se on tärkeää itseluottamukselle.

Kainulainen myöntää, että pää on ollut aika ajoin kovilla.

– Syksyn MM-kisoja oli tosi vaikea katsoa.

Vertaistukea on lähellä. Kainulaista kaksi vuotta nuorempi veli ja maajoukkueen luottohyökkääjä Justus koki saman kohtalon muutama vuosi sitten.

– Meillä on myös sama fysioterapeutti. Justus aloitti mailaharjoitukset 2,5 kuukautta ennen kokoonpanoon siirtymistä. Uskon vahvasti, että olen maaliskuussa pelikunnossa. Kuukauden päästä pääsen jo osaksi joukkuetreenejä liivi päällä, Kainulainen valaa uskoa itseensä.

Pelitempon löytäminen voi olla haastavin rasti.

– Voi olla, että ensimmäisessä pelissä tulee ylireagointia, punainen kortti voi olla lähellä, Kainulainen nauraa.