Ylämummoon lauottiin Tampereen Koulukadulla jo takavuosikymmenten höntsyissä. Kiekkokieleen päätyneen termin selitys löytyy naapurikorttelista.
Jätkä veti ylämummoon, hianoo!
Huuto on kuulunut näyttelijä Ilkka A. Jokisen elämään yli puolen vuosisadan ajan 1960-luvun alkupuolelta saakka.
Paikka on Suomen ensimmäinen tekojäärata Tampereen Koulukadulla – ylämummon koti.
– Ylämummo on Koulukadun kentän Pyhäjärven puoleisen maalin vasen yläkulma. Oikea yläkulma on yläpynsä. Vastaavasti alakulmat ovat alamummo ja alapynsä, taustoittaa 65-vuotias Jokinen.
Termeille on selityksensä.
Koulukadun ympäristön maantiedettä vähemmän tunteville kerrottakoon, että kulman takana kentän kaakkoispuolella sijaitsee entinen ruotsinkielinen vanhainkoti De Gamlas Hem, joka tunnettiin kansan suussa Mummokoppa-nimellä. Nykyisin vuonna 1905 valmistuneessa jugendtalossa toimii Pirkanmaan musiikkiopisto.
Koulukadun länsipuolella alkaa kohoamaan Pyynikinharju, jota monet kutsuvat Pynsäksi.
Isommat kölvit antoivat pienemmillekin tilaa kikkailla.
Ylämummo päätyi valtakunnan julkisuuteen 1990-luvulla, kun SM-liigaa MTV3:n Hockey Night -lähetysten oranssissa takissa kommentoinut Timo Jutila käytti termiä aktiivisesti.
Ylämummo henkilöityi Jutilaan niin vahvasti, että miehen uskottiin itse keksineen kielikukkasen.
Jutila on jälkikäteen tunnustanut napanneensa ylämummon käyttöön lastensa pihapeleistä tietämättä itsekään termin alkuperäistä historiaa.
– Ensimmäiset omat muistikuvat ylämummosta ovat 1960-luvun puolivälistä, kun isompien talon jätkien kanssa käppäilin keskustasta höntsäämään Koulukadulle, muistelee Jokinen.
Suomen ensimmäisen tekojääradan katsomo oli tuttu jo tätä ennen SM-sarjajoukkueiden peleistä ja harjoituksista.
Ylämummo jäi Jokiselle itselleen monia isompia poikia vieraammaksi.
– Mää en osannut kohottaa... Suoralapaisella ToPe-mailla se ei olisi onnistunutkaan. Paitsi rystyltä ja silloinkin vain löysänä lerppuna.
Tamperelaisen Toivosen ja Pelttarin verstaan valmistamat ToPe-mailat olivat Jokisen mukaan vähävaraisempien mailoja. Jalassa nuorella miehellä oli ensimmäisillä kerroilla sedän vanhat Karhu Olympia -jääpalloluistimet.
Koulukadulta Jokisella on pitkät ja lämpimät muistot. Kaikki pelaa -periaate oli kunniassa jo vuosikymmeniä ennen Nuori Suomi -aikaa.
– Isommat kölvit antoivat pienemmillekin tilaa kikkailla. Runtata ja lämmätä ei saanut. Kymmenestä poikki pelejä pelattiin ja jos tuli epätasaiset jaot, niin tehtiin uudet. Niin kauan pelattiin, kun valot sammutettiin.
Jokisen mukaan ikämieskin yrittää yhä ylämummoa, vaikka luistimet jalassa hän oli Koulukadulla viimeksi parikymmentä vuotta sitten.
– Reiskahöntsyn MM-kisoissa maaliskuussa Koulukadulla tein maalin, mutta se ei mennyt ihan Ylämummoon, kertaa Jokinen viitaten Reino-tohvelit jalassa kaukalossa pelattavan pelin MM-turnausta.
Jokinen on ylpeä siitä, että Koulukadun kenttä tuottanut termin suomalaiseen kiekkokieleen. Ylämummon käytön suhteen hän on suvaitsevainen. Vaikka alkuperäinen ylämummo löytyy Koulukadulta, niin Jokisen mukaan nimikkeellä saa kutsua laukausta mihin tahansa maaliin. Määritteen täyttymisestä hän on tarkempi.
– Ylämummoksi ei saa kutsua esimerkiksi keskelle maalia sen yläosaan suuntautuvaa laukasta. Ylämummo on nimenomaan vasemmassa yläkulmassa oleva kenkälaatikon kokoinen alue.
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2023 järjestetään Suomessa ja Latviassa 12.–28. toukokuuta 2023.