Moni lapsi ja nuori kamppailee ahdistuksen, jaksamisen ja yksinäisyyden kanssa. Kun vointi heikkenee, se näkyy nopeasti myös koulussa: poissaolot lisääntyvät, keskittyminen vaikeutuu ja halu oppia hiipuu.
Tämä on poliittinen mainos, jonka on rahoittanut SDP Uudenmaan piiri. Avoimuusilmoituksen löydät tästä.
Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan noin 40 prosenttia Länsi-Uudenmaan 8.–9.-luokkalaisista, lukiolaisista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana.
Ahdistuneisuus koskettaa erityisesti tyttöjä. Yläkoulussa ja toisella asteella noin joka kolmas tyttö kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta.
Samaan aikaan myös päihdekokeilut ovat lisääntyneet. Lukiolaisista 12 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 20 prosenttia on kokeillut laittomia huumeita.
– Mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa kamppailevat nuoret voivat entistä huonommin ja päihdeongelmat ovat pahentuneet, sanoo SDP:n vara-aluevaltuutettu Petra Manneh, joka on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan lasten ja nuorten parissa lastensuojelussa.
Koulun arjessa nähdään nuorten vointi – oppilashuoltoon kaivataan resursseja
Opettajat, kouluterveydenhuolto sekä opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit näkevät päivittäin, miten lapset ja nuoret voivat. Siksi oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa varhaisessa tuessa.
Kun ongelmat huomataan ajoissa ja tukea on saatavilla nopeasti, voidaan ehkäistä tilanteiden kriisiytyminen.
Varhainen apu voi tarkoittaa esimerkiksi keskustelutukea, perheen ohjausta tai yhteistyötä muiden palvelujen kanssa.
Yli 20 vuotta yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin opettajana toiminut SDP:n aluevaltuutettu Helena Tiitinen muistuttaa, että opettajan arki on kiireistä.
– Opetussuunnitelmat, suuret ryhmät ja tiukat aikataulut täyttävät päivän. Siksi opiskelijahuollon pitää pystyä ottamaan tilanne nopeasti haltuun, kun huoli herää. Psykiatrisista sairaanhoitajista voisi olla iso apu monen koulun arjessa.
Lisää yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen välillä
Kun koulut ovat kuntien vastuulla ja opiskeluhuolto sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvointialueilla, vastuunjako voi hidastaa tuen saamista.
Jos yhteistyö ei toimi sujuvasti, apu viivästyy. Siksi yhteistyötä on vahvistettava.
– Yksi ratkaisu on tuoda moniammatillinen tuki nopeasti tilanteisiin, joissa huoli herää. Kun psykologinen, sosiaalinen ja pedagoginen osaaminen yhdistetään ajoissa, nuoren tilanne voidaan arvioida yhdessä ja järjestää tuki ilman raskasta byrokratiaa, Helena Tiitinen sanoo.
Näin voidaan ehkäistä pitkittyneet poissaolot, raskaammat hoitojaksot ja perheiden uupuminen. Samalla säästetään sekä inhimillisiä että taloudellisia kustannuksia.
Tasapainoinen mieli suojaa riippuvuuksilta
Mielenterveyden tukeminen on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä myös riippuvuuksia.
Kun nuori saa ajoissa tukea ahdistukseen, yksinäisyyteen tai kuormitukseen, vähenee tarve hakea helpotusta päihteistä, rahapelaamisesta tai muista haitallisista tavoista.
Matalan kynnyksen palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä.
Vuosikymmeniä mielenterveystyössä työskennellyt SDP:n aluevaltuutettu Riitta Vallin painottaa, että nuoren hyvinvointi syntyy arjen turvallisista suhteista ja yhteistyöstä.
– Mielenterveyden tukeminen on keskeistä riippuvuuksien ehkäisyssä, mutta samalla on tärkeää huomioida perhetilanne, kaveripiiri, elinympäristö sekä mahdolliset neuropsykiatriset haasteet. Nuoren on myös saatava välineitä tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan sekä hakea apua ajoissa.
Varhainen tuki on investointi tulevaisuuteen
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on investointi tulevaisuuteen. Mitä aikaisemmin toimimme, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella ja nuorella on hyvään arkeen ja tulevaisuuteen.
Kun kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyötä tiivistetään, voidaan rakentaa palveluketju, jossa yksikään lapsi tai nuori ei jää ilman tukea.
Tutustu SDP:n sote-linjauksiin ja aluevaltuutettuihin Länsi-Uudellamaalla.