Diabeetikoiden määrä voi lähes kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Kaikki eivät vielä saa riittävästi tukea sairautensa hoitoon. Panostaminen hyvään hoitoon edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa hillitsemään julkisen terveydenhuollon kustannuksia.
Tämä on poliittinen mainos, jonka on rahoittanut SDP Uudenmaan piiri. Avoimuusilmoituksen löydät tästä.
Jos et itse sairasta diabetesta, tunnet todennäköisesti jonkun, joka sairastaa. Se ei ole sattumaa, sillä joka kymmenes suomalainen sairastaa diabetesta.
Suunta on hälyttävä. Diabetesliiton arvion mukaan lähes joka viidennellä suomalaisella on diabetes vuonna 2050, jos kehitys jatkuu nykyisellään.
Hyvä hoito ehkäisee lisäsairauksia
Valtaosa diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta. Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoito on aina välttämätön. Tyypistä riippumatta hyvä hoitotasapaino on tarpeen kaikille diabeetikoille.
– Diabeetikolla pitää olla selkeä hoitosuunnitelma, josta käy ilmi, miten sairautta seurataan ja mitä hoitotoimenpiteistä on sovittu. Jokaisen tulee saada riittävästi tukea siihen, että hän pystyy huolehtimaan omasta sairaudestaan. Hoitosuunnitelmasta näkee yhdellä silmäyksellä, mitä seurannasta on sovittu ja mitä diabeetikolta itseltään odotetaan, Johanna Värmälä sanoo.
Länsi-Uudenmaan SDP:n valtuustoryhmä: hyvä diabeteshoito kaikille
Toimivasta toimintamallista on jo kokemusta. Espoossa ja muuallakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella diabeteskeskus on parantanut diabeetikoiden hoidon laatua. Suunnitelmallisella työllä on parhaimmillaan voitu vähentää kaikkein vaativimman ja kalleimman hoidon tarvetta.
– Meillä on hyviä kokemuksia diabeteskeskuksista. Näitä toimintamalleja pitäisi saada koko Suomeen. Diabetes tulee ottaa vakavasti kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, Värmälä painottaa.
Hoitotarvikkeet ovat pieni kustannus, lisäsairaudet suuri
Tärkeä osa diabeteksen hoitoa on verensokerin mittaaminen. Sitä varten diabeetikoiden on saatava tarvitsemansa hoitotarvikkeet, kuten mittausliuskat.
– Niiden tarjoaminen on pieni kustannus verrattuna siihen, mitä huonosta hoitotasapainosta aiheutuvien lisäsairauksien hoito voi myöhemmin maksaa. Pahimmillaan huonon hoitotasapainon seuraukset vaativat erikoissairaanhoitoa, Värmälä muistuttaa.
Myös sillä on väliä, miten tarvikkeet jaetaan. Kun liuskat haetaan hoitajan vastaanotolta, samalla käynnillä voidaan katsoa hoidon tilannetta. Postitse lähetettävä liuskapurkki ei tätä tee.
Tyypin 2 diabeetikot tarvitsevat enemmän tukea
Värmälä sanoo, että tyypin 2 diabetesta sairastavat eivät saa tarpeeksi tukea. Hän on keskustellut aiheesta useiden muiden diabeetikoiden kanssa ja kuullut toistuvasti kokemuksia siitä, etteivät nykyiset palvelut aina vastaa tarpeisiin.
– Olen itse diabeetikko ja tiedän myös omasta kokemuksesta, kuinka tärkeää toimiva hoito ja riittävä tuki ovat. Keskusteluissa muiden diabeetikoiden kanssa on tullut selvästi esiin, että erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastavat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea.
Värmälän mukaan hyvään hoitoon panostaminen kannattaa kahdesta syystä. Se parantaa diabeetikoiden elämää ja hillitsee samalla terveydenhuollon kustannusten kasvua.
Hyvän hoidon pitää kuulua kaikille asuinpaikasta riippumatta
Diabeteksen ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon kehittämiseen tarvitaan kansallista yhtenäisyyttä.
– Hoidon ei pitäisi riippua siitä, missä päin Suomea ihminen asuu. Jokaisella diabeetikolla tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemansa hoito ja tuki. Näin vahvistamme samalla sekä kansanterveyttä että kansantaloutta, Värmälä sanoo.
Tutustu SDP:n sote-linjauksiin ja aluevaltuutettuihin Länsi-Uudellamaalla