Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta: | Leikata voi muualtakin kuin kouluista ja kirjastoista

Länsiväylän pääkirjoituksessa (11.–12.6.) peräänkuulutettiin vaihtoehtoja kouluista ja kirjastoista leikkaamiselle. On totta, että Suomen velkaisimman kaupungin Espoon tulee säästää menoista, mutta säästöjä tehdessä tulee asioilla kuitenkin olla oikea tärkeysjärjestys.

Espoon väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun, jonka hillitseminen on välttämätöntä sekä talouden kannalta että turvallisuuden säilyttämiseksi. Yhtä lailla maahanmuuttajien oman kulttuurin ja kielen edistämisestä löytyy leikattavaa – laittomasti maassa olevien palveluista puhumattakaan.

Suomen ilmastopolitiikka on huomattavasti tiukempi kuin Euroopan unionin, ja Espoon 2030 ilmastotavoite on taas jopa maan hallituksen tavoitetta jyrkempi. Tämä tarkoittaa kasvavia kuluja niin rakentamisessa, lämmityksessä kuin infran ylläpidossa. Espoon ilmastotavoitteen maltillistaminen EU:n 2050 tasolle olisi oikea paikka hakea säästöjä.

Espoo velkaantuu ylimitoitetuista rakennusinvestoinneista. Investointikaton laskeminen esimerkiksi 200 miljoonaan euroon vuodessa hillitsisi velkaantumista, korkomenoja ja kaupungin epäterveellä pohjalla olevaa kasvua.

Turhia, toissijaisia ja jopa haitallisia menoja löytyy siis leikattavaksi. Kaupungilla ei voi olla kahta lompakkoa, joista toisesta riittää loputtomasti rahaa maahanmuuttoon, ilmastopolitiikkaan ja investointeihin, kun samaan aikaan toisesta ei taas löydy rahaa lähipalveluiden, kuten koulujen ja kirjastojen, säilyttämiseen.

Simo Grönroos

kaupunginvaltuutettu (ps.)

Espoo