Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Kieli luo omaleimaisuutta Espoon alueille

Tietokirjailija Markku Salmi kokosi ystäviensä kanssa Leppävaaran slangisanaston (LV 21.9.). Hän halusi näin vaalia arvostamaansa asuinpaikkansa kulttuurihistoriaa.

Kotipaikkaidentiteetti ja -rakkaus vahvistuvat puhutun kielen ja historian tuntemisella. Aiemmin murteet levisivät maaseuduilta kaupunkeihin. Eri kaupungeissa murteet kehittyivät omiin suuntiinsa.

Helsingissä esimerkiksi syntyi Stadin slangi, joka muovautui kaupungin kasvaessa ja väestön kommunikoidessa keskenään. Alun perin keskikaupungin ruotsinkielisten koulupoikien puhekieleen sekoittui työväenluokan suomenkielisten käyttämä kieli. Vähitellen slangista löytyi myös englannin kielen vaikutuksia.

Slangin puhujat osoittavat kuuluvansa tiettyyn ryhmään. Slangilla he haluavat myös osoittaa erottautuvansa muista. Salmikin totesi, että hän kokee vahvasti olevansa leppävaaralainen eikä tunnista itseään espoolaiseksi.

Väestönkasvu ja vieraskielisten osuus vaikuttavat arkikieleen.

Hän edustaa tiettyä ikäluokkaa, joka on elänyt ja kasvanut oman aikansa Lepuskissa. Nuorta sukupolvea edustavat lepuskilaiset eivät välttämättä tunnista Salmen ja tämän ystävien käyttämää kieltä – ja paikkakunnan historiaa. Sen osoitti kadulla tehty gallup.

Espoota on kritisoitu siitä, että siltä puuttuu tietynlainen identiteetti. Tosin osan mielestä tämä ei enää pidä paikkansa.

Voimakas väestönkasvu, vieraskielisten osuus ja sukupolvien murros vaikuttavat väistämättä arkikieleen. Hyvä osoitus on somalin kielen sanan haye (suomeksi ok) leviäminen nuorison keskuudessa.

Esimerkiksi räp-kulttuuri, jota Espoosta löytyy, kehittää omalta osaltaan kieltämme. Nuorison keskuudesta kieli jopa leviää arkeen. Kotiseutu ja oma yhteisö ovat räppäreille tärkeitä elementtejä identiteetin luomisessa. Räpin keinoin kerrotaan, keitä ollaan ja mitä edustetaan, samalla tavalla kuin slangia käyttämällä.

Arkikielemme, kutsutaanpa sitä murteeksi tai slangiksi, vahvistaa tiettyyn paikkaan ja yhteisöön kuulumista. Sillä osoitetaan tunteita, muistoja ja odotuksia kotiseutua kohtaan.

Espoon seudulla voidaan vähitellen puhua jopa kaupunkikeskusten tai kyläyhteisöiden omista slangeista. Se on rikkaus, jota pitää vaalia.

heli.koivuniemi@media.fi