Opetus: Harri Rinta-aho: Oppilashuoltoa tarvitaan, jottei masennus etene poissaoloiksi ja syrjäytymiseksi.
Korona-aika on tuonut koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen sellaisia haasteita ja murheita, joita voitaisiin helpottaa oppilashuollollisilla toimilla, sanoo Espoon sivistystoimen johtaja Harri Rinta-aho.
Lapsilla ja nuorilla on jaksamisongelmia, yksinäisyyttä ja masennusta.
Espoon perusopetus on saanut kuluvalle lukuvuodelle reilun viiden miljoonan euron valtionavun tasoittamaan juuri koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusta.
Rinta-ahon mukaan valtionavussa on kuitenkin ”valuvirhe”, sillä perusopetuksen tukea ei saa käyttää oppilashuoltohenkilöstön palkkaamiseen.
– Perusopetuksen puolella päätös oli kummallinen. Näitä (kuraattoreita ja psykologeja) olisi juuri tarvittu, hän sanoo.
Espoon lukiot saivat 1,2 miljoonan euron valtionavun korona-aikaiseen opetukseen ja tukeen. Tätä sai käyttää oppilashuoltoon, ja Espoo onkin palkannut sillä muun muassa kaksi uutta koulupsykologia ja kaksi koulukuraattoria lukiolaisten tueksi.
Opettajat antaneet tukiopetusta niin paljon kuin ovat jaksaneet.
– Nämä ovat tulleet todella tarpeeseen. Nuorilla on ongelmia, yksinäisyyttä ja masennusta. Viestit kertovat, että lukioissa tulee olemaan enemmän neljännen vuoden opiskelijoita kuin aiemmin. Ensimmäisen vuosikurssin oppilailla ei puolestaan ole ehtinyt juuri syntyä ystävyys- ja kaverisuhteita, Rinta-aho sanoo.
– Olen iloinen, että nuoret saavat näitä palveluja ettei masennus etene poissaoloiksi ja syrjäytymiseksi.
Korona-aika on kasvattanut myös lasten välisiä eroja osaamisessa, sanoo Rinta-aho. Poikkeuksellinen aika on haastanut esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivien tilannetta entuudestaan.
Koronatuen turvin luokkiin on palkattu muun muassa samanaikaisopettajia yksilöllisempää tukea antamaan. Myös tukiopetukseen on pystytty panostamaan.
– Opettajat ovat antaneet lisä- ja tukiopetusta niin paljon kuin ovat jaksaneet, Rinta-aho kertoo.
Syyslukukaudella avustuksesta käytettiin noin 1,5 miljoonaa euroa, ja tuesta jäi kevätlukukaudelle noin 3,6 miljoonaa euroa.
Tukea voidaan käyttää kuluvan vuoden loppuun, sillä Espoo haki ja sai pidennystä avustuksen käyttöaikaan.
Rinta-ahon mukaan tuki on hieno kädenojennus. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa koulua käy ja opiskelee lähes 50 000 lasta ja nuorta.
Rinta-aho toivookin valtiolta toista tukipakettia kouluille.
– Tarvitsisimme sitä oppilashuollollisiin asioihin, hän sanoo.
Opetukseen kaavaillut sopeuttamistoimet olivat kasvattamassa ryhmäkokoja Espoossa. Peruskoulujen oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan ensi lukuvuodeksi 500 oppilaalla, eikä opettajien määrää aiottu lisätä. Sopeutusesitys perustui valtuuston joulukuussa päättämään talousarvioon.
Keskiviikkona opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätyi kuitenkin esittämään suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 miljoonan ja lukiokoulutukseen 700 000 euron lisätalousarviota.
Lautakunnan mukaan opetuksesta ei voida säästää koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta. Lisäksi lautakunta edellyttää, että esimerkiksi ruokailusta, siivouksesta ja kuljetuksista etäopetuksen aikana syntyvät säästöt kohdistetaan oppilashuollollisiin palveluihin.
– Ryhmäkoon kasvaminen toisi haasteita pitää kaikki mukana oppimisessa. Koronamiljoonia ei saa käyttää tuntikehykseen, Rinta-aho muistuttaa.
Koronatuella voidaan kuitenkin auttaa heikoimmassa asemassa olevia.
– Jos havaitaan, että ryhmässä on lisäopetuksen tarvetta, ryhmään voidaan palkata apuopettaja tai opettajalle voidaan maksaa tukiopetuksesta, ettei pudokkaita tulisi, Rinta-aho sanoo.
Lautakunta esittää myös kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan 600 000 euron lisärahaa. Espoo on supistamassa ip-kerhojen toimintaa niin, että ensi syksynä paikkoja varattaisiin vain koulutulokkaille ja erityisen tuen oppilaille.
Rinta-ahon mukaan yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat parhaillaan kovan paikan edessä. Toisen asteen opiskelijat jatkavat edelleen etäopiskelua maaliskuun lopulle, ja valtaosa yläkoululaisista siirtyy etäopiskeluun 8. maaliskuuta lähtien kolmeksi viikoksi.
Hän kertoo olevansa huolissaan erityisesti yksinäisistä ja syrjäytymisvaarassa olevista.
– Toivon hartaasti, ettei tätä jatkettaisi. Laitoin Husin lääkäreillekin viestiä asiasta. Koulut eivät ole olleet tautien sairastuttamiskeskuksia, ja kouluissa jäljittäminen on toiminut tehokkaasti, kun tiedetään, ketkä ovat olleet paikalla.
– Koronatilanne on tosin pahenemassa ja se täytyy ottaa huomioon päätöksiä tehdessä, Rinta-aho jatkaa.