THL:n Hanna Nohynek kumoaa koronarokotuksia kritisoivan lääkäriryhmän väitteitä – "Suomessa on käytössä rokotteita, joita kehitetty toistakymmentä vuotta"

Kuvituskuva Anu Kiljunen

Aapo Siippainen

Länsiväylä ja Vantaan Sanomat kertoivat viime viikolla lasten ja nuorten koronarokotusten lopettamista vaativan Pelastetaan Suomen lapset -kampanjan toiminnasta. Kampanja ja jutussa haastateltu psykiatrian erikoislääkäri Nina Kristiina Honkanen ovat esittäneet useita väitteitä, jotka ovat ristiriidassa muun muassa THL:n näkemyksen kanssa.

Pyysimme THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekia kommentoimaan väitteitä.

Kuinka Suomessa on varmistettu rokotteiden riittävä testaus ja turvallisuus eri-ikäisille ihmisille? Kuinka turvallisista rokotteista on kyse?

– Rokotteet ovat käyneet tarkat tutkimukset läpi eri ikäisillä, ja ne on Euroopan lääkeviranomainen EMA ja komissio hyväksynyt tiukkojen kriteerien mukaisesti. Rokotteet ovat riittävän turvallisia. Niiden hyöty– haitta-arvio on reilusti hyödyn puolella, jotta lääkeviranomainen on antanut niille ehdollisen myyntiluvan, Hanna Nohynek sanoo Helsingin Uutisille.

Honkasen mukaan Suomessa annettava rokote on ”uusi kokeellinen geeniteknologinen injektio, jota ei voi kutsua rokotteeksi.”

– Koronarokotteita on hyvin erilaisia. Suomessa on käytössä uudempaa teknologiaa hyödyntäviä mRNA-rokotteita sekä adenovirusvektorirokotteita. Molempia on kehitetty toistakymmentä vuotta, siinä mielessä ne eivät ole uusia.

Honkanen ihmettelee, miksi rokote on saatu valmiiksi näin nopeasti. Hänen mukaansa rokotekehittelyssä menee vähintäänkin 8–10 vuotta.

– Tutkijat ovat hyödyntäneet tietoa aiemmista tutkimuksista koronarokotteen kehittämiseksi. Rokotteen tuotanto on aloitettu ennen tutkimusvaiheiden päättymistä. Rokotteen kehittämiseen on käytetty valtavasti rahaa ja työaikaa, THL:n verkkosivulla kerrotaan.

– Kyseessä on siis poikkeuksellinen toimintatapa, joka katsottiin tärkeäksi, koska pandemian vakavuus oli ilmeinen, Hanna Nohynek sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että koronarokotteita on tutkittu tarkasti. Arkisto/Katja Juurikko

Pelastetaan Suomen lapset -kampanjan vetoomuksessa viitataan Hanna Nohynekin Lääkärilehden haastatteluun, jossa hän sanoi toukokuussa 2020 että ”liian suuri immuunivaste voi ­aiheuttaa osan vakavista tautimuodoista.” Voiko rokotettu saada vakavamman koronataudin?

–Tämä on ollut yksi huoli, mitä rokotekehittelyssä on tuotu epidemian alussa esille, mutta sille ei ole saatu vahvistusta. Tutkimusten perusteella tiedämme, että sellaiset soluvälitteisen immuniteetin solut, jotka lisääntyessään voisivat aiheuttaa vakavamman taudin, eivät meillä käytettyjen koronarokotteiden antamisen jälkeen ole lisääntyneet, THL:n ylilääkäri vastaa.

Kampanja nostaa esiin potentiaaliset riskit hedelmällisyydelle ja rintaruokituille vastasyntyneille.

– Mitään sellaisia biologisia mekanismeja, jotka olisivat riskejä hedelmällisyydelle ei ole osoitettu. Eläinkokeissa ei ole tullut esille mitään hälyttävää. Imettävän äidin rokottaminen on turvallista, rokote ei mene äidinmaitoon eikä sillä ole vastasyntyneelle kielteisiä vaikutuksia. Pikemminkin päinvastoin, rokotetun äidin rintamaitoon erittyvät vasta-aineet suojaavat myös vastasyntynyttä koronalta, Nohynek kertoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut