Tuomarilassa jaetaan espoolaisille viikossa 500–700 ruokakassia – Järjestön toiminnanjohtaja ylistää ruoka-avun hakijoita: "Heissä on hirvittävästi potentiaalia"

Ruokajonot: Manna-Apu on jakanut ruokaa neljännesvuosisadan ajan.

Hedelmiä.

Vihanneksia.

Valmisruoka.

Nakkeja.

Jugurttia.

Leipää.

Ei täällä huvikseen käy.

Pullaa.

– Tänään ei tarvitse mennä kauppaan, Bogdana Fjodorova kurkkaa ruokakassiin.

Fjodorova on virolainen ja piipahtaa Manna-talon ruokajaossa noin kerran kuussa.

– Aina jos menee kauppaan, kuluu tosi paljon rahaa. Joskus ruokakassista löytyy jopa suklaata ja lapselle pullaa. Täältä saa myös maskeja ja käsidesiä. Tosi hyvä, Bogdana Fjodorova kommentoi.

Fjodorova on yksi harvoista kuvaan suostuvista ruokakassinhakijasta.

Harvassa ovat myös ne, jotka ovat valmiita kertomaan tilanteestaan koko nimellään.

– Ei täällä huvikseen käy. Menot ovat isot, kun lääkkeitäkin on kahdeksaa sorttia, kertoo Raili, 81.

Rahapula, huikkaa Tuula, 66. Eläke on pieni. Tulot hupenevat vuokraan ja lääkkeisiin. Sosiaaliturva ei juuri taivu avuksi.

– On onni, että on tällainen paikka, josta saa hakea ruokakassin kerran viikossa. Loppuviikosta syödään sitten leipää ja puuroa, Tuula kertoo.

Muutamat tulevat hakemaan ruokaa lapsi mukanaan. Ruuan tarpeessa ovat myös nuoret aikuiset.

Nuori mies kertoo olevansa ensimmäistä kertaa kassia hakemassa. Hän kysyy neuvoa, miten toimia.

Ruokaa tulee hakemaan myös sairaseläkkeellä oleva kahden lapsen isä. Hän kertoo, että pystyisi kyllä tekemään jotain työtä, muttei koe töihin menoa mielekkääksi. Työt eivät kannattaisi rahallisesti.

Kaarlo Rinteen toi Manna-talolle kaksi euroa maksava lounas. Rinne on toiminut Manna-Avussa myös vapaaehtoisena. Vapaaehtoistyön katkaisi sairastuminen.

Rinne teki työuransa sairaalamaailmassa lääkintavaksina. Nyt eläkkeellä hän haluaa tehdä "jotain järkevää" ihmisten parissa.

– Minulla on vanhoja tuttuja täällä, vaikka olen ollut nyt yli vuoden poissa. Mulla on vietti auttaa muita.

Marraskuun viimeisenä keskiviikkona Manna-talolta jaettiin 96 sekakassia ja kuusi vegekassia. Vegekasseiksi kutsuttavia lihattomia kasseja on alettu tehdä, koska asiakkaissa on kasvisruokailijoita ja islaminuskoisia.

Tällä hetkellä kristillisen hyväntekeväisyysjärjestön ruokakassin hakee viikoittain 500–700 asiakasta. Koronaepidemian vuoksi kasseja jaetaan vain ajanvarauksella. Ajanvarauksen myötä ruokaa ei kuitenkaan enää tarvitse jonottaa, vaan kassin saa matkaan viidessä minuutissa.

Toiminnanjohtaja Arja Pietarila:

"Mä en ehkä aina usko ruuanjakoon, mutta uskon yhteisöllisyyteen"

Sähkölaskuasioita, lääkärinlausuntoihin liittyviä kysymyksiä, asuntohakemuksia, Kela-papereita ja opiskelupaikka-asioita.

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Manna-Apu ry on aloittanut kesällä kotouttamisneuvonnan arabiaksi. Apua on ehditty antaa jo monenlaisiin arjen asioihin.

Manna-talossa palkkatuella työskentelevä Shayma Al-Ghririe on arabiankielentaitoinen ja mukana kotoutumisneuvontaa antamassa. Al-Ghririe pitää työtä ja työyhteisöä niin mielekkäänä, ettei malttaisi lähteä työpäivän jälkeen edes kotiin.

Tänään Al-Ghririe ja työkokeilussa oleva Nahayaz Rahim pussittavat viinirypäleitä, mandariineja ja banaaneja ruokakasseihin laitettaviksi. Ruokakaupoilta ja tukuilta saatiin edellisenä päivänä paljon tuoretta jakoon.

Toiminnanjohtaja Arja Pietarila kertoo, että Manna-talo pyrkii löytämään työntekijät ruokajonosta, koska ruoka-avun ei haluta kroonistavan nuoria avuntarvitsijoita jonoon. Jonossa on paljon heitä, joilla ei ole työtä tai muutakaan yhteisöä tukenaan. Vapaaehtoistyö lisää toimijuutta, jolloin ruokakassin ottaminenkin tuntuu kivemmalta.

Yhteisöllisyyttä luodaan myös yhdessä syömällä. Tarjolla on kaksi euroa maksava hävikkilounas. Ruuat tehdään paikan päällä päivän vanhoista ruuista, joita ei enää voitaisi jakaa. Pietarila kertoo, että oman keittiön valmistaman terveellisen ruuan määrää haluttaisiin jatkossa lisätä.

Kaupoista tuleva ruoka on vähentynyt ja Manna-talossa jännitetäänkin päivittäin, mitä saadaan jaettavaksi.

– Tuntuu ikävältä lykätä viinereitä mukaan niin, että niitä syödään nälkään, Pietarila sanoo.

Manna-talossa etsitään myös keinoja kehittää toimintaa entistä enemmän asiakasta arvostavaan ja eteen päin kannustavaan suuntaan. Osa henkilökunnasta työskentelee palkkatuella tai on kolmen kuukauden mittaisessa työkokeilussa.

Mukana on säännöllisesti myös kieliharjoittelijoita. Tähän mennessä kieliharjoittelijoita on ollut kaikkiaan 13 eri maasta.

– Tavoiteenamme on olla voimauttava yhteisö, Pietarila sanoo.

– Mä en ehkä aina usko ruuanjakoon, mutta uskon yhteisöllisyyteen.

Koronaepidemian myötä asiakaskunta on muuttunut ja nuorentunut. Jonoon hakeutuu entistä enemmän muun muassa lapsiperheitä ja konkurssin tehneitä yrittäjiä.

– Meillä on mielettömiä tyyppejä jonossa. Heissä on hirvittävästi potentiaalia. Ruoka on väline kohdata ihmisiä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut