Aikuisena todettu adhd johdatti espoolaisen Laura Ilmiliekin tatuointitaiteilijaksi. Nyt hän tarjoaa auttavaa kättään niille, jotka ovat ottaneet harha-askelia.
Tatuointitaitelija ja taiteilijanimellä Tuhma taitelija kuvataidetta tekevä Laura Ilmiliekki, 40, on kulkenut pitkän tien ennen kuin hänestä kuoriutui se taiteilija, joka hän on nyt.
Ilmiliekki istahtaa tatuointistudionsa lattialle ja alkaa meikata kasvojaan valokuvausta varten. Samalla hän kertoo tarinaansa.
Suurimman osan nuoruudestaan Ilmiliekki asui Kouvolassa. Kampaajaksi opiskelu toi hänet pääkaupunkiseudulle. Sitten hän tapasi elämänsä miehen, avioitui, sai kaksi lasta ja eli perheidyllissä.
– Vähitellen huomasin, että sateenkaarevuus on niin suuri osa minua, että en pysty enää elämään miehen kanssa. Kouvolassa olin ollut ”only gay in the village”. Täällä elämä oli vapaampaa ja ajattelin, että tämä kortti on pakko katsoa.
Pariskunta päätyi eroon, mutta Lauran välit ex-mieheen ovat hyvät.
Nyt Ilmiliekki on taas uudessa elämäntilanteessa, sillä hän on eroamassa puolisostaan, jonka kanssa hän on pitänyt yhtä viisi vuotta.
– Olen nyt sinut seksuaalisuuteni kanssa ja myös sen kanssa, että se voi vaihdella elämässä. En ole homo- enkä heteroseksuaali vaan seksuaali.
Yksi käänteentekevä hetki Laura Ilmiliekin elämässä oli noin 1,5 vuotta sitten, kun hänellä todettiin adhd.
Toisten auttaminen auttaa myös itseäni.
– Sain ensimmäistä kertaa elämässäni oikean diagnoosin ja lääkkeet. Se johti siihen, että tajusin haluavani olla tatuointitaiteilija. Oma minä alkoi löytyä. Olin koko ajan sählännyt eteenpäin, mutta silti tehnyt oikeita asioita. Kaikki opinnot ja kurssit, mitä olen suorittanut, ovat olleet askeleita taiteilijuuteen.
Ilmiliekin mukaan tatuointitaiteilijana menestyy, kun luo oman tyylin ja pysyy sille uskollisena.
– Itse yhdistän herkkää vesivärityyliä ja kovaa mustaa.
Ilmiliekki valikoi asiakkaat Whats App-viestien pohjalta. Sitten hän suunnittelee kuvan samalla kun hän kuuntelee asiakkaan tarinaa.
Yleisin toive on peittokuva jollekin nuoruuden mokalle tai muistotatuointi tärkeälle ihmiselle.
– Syy peittokuvan ottamiseen on se, että tatuointi ei ole kovin laadukas tai kuva ei enää palvele tarkoitustaan. Joskus vääränlaisesta kuvasta on jopa haittaa mielenterveydelle.
Tatuoinnilla voi myös häivyttää viiltelyn jälkiä tai naamioida arven – tai korostaa sitä osana teosta.
Palaset ovat loksahdelleet kohdalleen, kun Ilmiliekki on alkanut tuntea itseään paremmin. Hän on vuokrannut liiketilan Matinkylästä ja jakaa sen muutaman muun taiteilijan kanssa.
Kesäkuussa hän järjestää liikkeessään tempauksen, jossa ihmiset saavat itse päättää tatuointinsa hinnan. Vapaana on vielä muutama aika.
– Ajattelen, että toisten auttaminen auttaa myös itseäni. En siis pyydä tatuoinnista muuta kuin omantunnon mukaisen tipin ja sekään ei ole pakollinen.
Köyhä on valmis auttamaan toista köyhää. Idean taustalla on taiteilijan kyllästyminen siihen, että nyky-yhteiskunnassa raha määrittelee ihmisarvoa.
– Oma elämäni ei ole ollut helppoa. Olen kamppaillut taloudellisten vaikeuksien kanssa, joten ymmärrän näitä tyyppejä.
Ilmiliekki uskoo, että vastaavanlaiselle tatuointitempaukselle on tarvetta myös tulevaisuudessa. Niitä varten pitäisi kuitenkin löytää sponsoreita, koska laskut juoksevat taustalla koko ajan.
Ilmiliekin alter ego on Tuhma taiteilija. Siinä roolissa hän maalaa muun muassa kirkkoveneitä, jotka loistavat sateenkaaren väreissä. Niiden tehtävä on voimauttaa.
Tuhman taiteilijan kädenjälki on näkynyt Sinebrychoffin Karhu-oluen tölkissä Helsinki Pride -tapahtumassa vuonna 2019. Hän on hiljattain suunnitellut myös espoolaisen Rebisse-oluen etiketin.
– Olen köyhä mutta ehkä Suomen myydyin taiteilija, koska suunnittelemani logo näkyy espoolaiskaupan muovikassissa ja niitä on tehty 16 000 kappaletta, Ilmiliekki nauraa.
Ilmiliekin liiketila toimii osoitteessa Satukuja 1 F, sisäänkäynti on Matinraitin puolelta. Paikalla on kyltti Inspituutio.