Alle joka kymmenes yrittäjä uskoo saavansa aikanaan vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Yrittäjät kokevat YEL-vakuutusmaksut kohtuuttomiksi, mikä entisestään vähentää halukkuutta osallistua järjestelmään.
Tämä selviää Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä, johon vastasi 1375 pk-yrityksen edustajaa. Heistä 1032 ilmoitti, että heillä on yrittäjän eläkelain mukainen YEL-vakuutus voimassa. Eläkejärjestelmää koskeneet kysymykset kohdistettiin tälle vastaajajoukolle.
Lähes puolet yrittäjistä ilmoittaa, ettei luota eläkejärjestelmään. Epäluottamus on erityisen korkealla alle 10 henkeä työllistävissä yrittäjissä, naisten ja 40–59-vuotiaiden vastaajien keskuudessa.
– Positiivista on, että nuorten keskuudessa luottamus oli keskiarvoa korkeammalla. Toisaalta alle 40-vuotiaista vastaajista lähes puolet oli ainakin osittain myös sitä mieltä, että yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmä pitäisi kokonaan lopettaa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.
YEL-järjestelmään osallistuminen on yrittäjälle pakollista, jos työtulo eli työpanoksen arvo yltää vähintään työtulon alarajaan, joka on kuluvana vuonna 8 261,71 euroa vuodessa.
Suomen Yrittäjät on esittänyt tämän pakollisen vakuuttamisen alarajan nostamista nykyiseltä tasolta vähintään yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle (13 573 euroa vuonna 2022).
Suomen Yrittäjät katsoo, että muutoksella yrittäjä saa oikeuden työuran aikaiseen ansioihin sidottuun sosiaaliturvaan heti, kun joutuu ottamaan YEL-vakuutuksen.
Tällöin aina, kun yrittäjä on pakollisen vakuutuksen piirissä, hän tietää myös saavansa vakuutusmaksuillaan korkeampaa turvaa kuin ilman niitä, Suomen Yrittäjät perustelee.
– Yrittäjän eläkejärjestelmä (YEL) pitää korjata siten, että järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus rahoittajien eli yrittäjän silmissä paranee, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.
YEL-kyselyn vastaajista 62 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”kannatan Suomen Yrittäjien ehdotusta” kanssa, kun täysin tai jokseenkin eri mieltä ilmoitti olevansa vain 12 prosenttia.
– Ehdotuksemme sai suhteellisen vahvan tuen vastaajilta. Erityisen merkittävää on se, että 54 prosenttia myös niistä, jotka muutoksen seurauksena joutuisivat todennäköisesti nostamaan YEL-työtulonsa uudella rajalla, olivat sen puolella ja vain 21 prosenttia vastaan, Hellstén toteaa.