Veininmäen asukkaiden mielestä uusi pientaloalue rikkoo asemakaavaa. Rakentajan mukaan kaadoista oli sovittu lupaviranomaisen kanssa ja alueelle istutetaan runsaasti puita.
Laaksolahden Veininmäen asukkaat ovat kuin puulla päähän lyötyjä.
Naapuriin rakennetaan 18 uutta pientaloa. Asemakaavan mukaan ”mahdollisimman suuri osa tontista tulee säilyttää puustoisena”.
Kaavassa määrätään myös, että ”rakennukset tulee sovittaa maastoon maastonmuotoja seuraten, välttäen leikkauksia ja pengerryksiä, ja mahdollisimman paljon luontoa säästäen”.
– Ja sitten tulevat koneet ja jälki on tämä. Valvooko Espoon kaupunki määräyksiä lainkaan? vieressä asuva Matti Ollila ihmettelee.
– Tässä oli ennen metsää. Nyt maa on kaivettu kallioon asti, hän päivittelee.
Kastelli-talot Oy:n projektipäällikkö Tero Airaksinen kertoo, että suunnittelu- ja lupaprosessin yhteydessä on huomioitu alueen asemakaava.
– Rakentamiimme kohteisiin selvitetään aina jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa muun muassa se, mitä olemassa olevia puita voidaan tonteille jättää ja mitä alueita voidaan jättää luonnontilaan, hän kertoo.
– Puiden säilyttämisen haasteena on usein se, että rakennusten, ajoteiden ja parkkialueiden maanrakennustöiden yhteydessä tontille jäävien puiden juuristot usein vaurioituvat ja rakentamisen myötä muuttuneet tuuliolosuhteet muodostavat kaatumisriskin pystyyn jätetyn puun osalta.
Airaksinen lupaa, että alueelle istutetaan runsaasti puita.
– Aluetta kiertää asemakaavassa määritelty rakentamaton tontin osa, jolle istutetaan runsaasti puita ja pensaita, jotta asuinalueesta saataisiin mahdollisimman vehreä ja viihtyisä. Puu- ja pensasistutukset jatkuvat runsaina tonttien sisäosissa, hän vakuuttaa.
Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen ei ota tapaukseen kantaa, koska ei tunne sitä.
Hokkanen kuitenkin huomauttaa, että tässä tapauksessa asemakaavamääräys on enemmän ohjeellinen. ”Mahdollisimman paljon” voi tarkoittaa myös ”ei yhtään”, jos luontoa ei ole mahdollista säästää yhtään.
Rakennuslupaehtojen noudattamista valvoo kaupungin rakennusvalvonta. Hokkanen myöntää, että valvontaan on rajalliset resurssit.
– Jokaisella rakennushankkeella on vastaava työnjohtaja, jonka pitäisi valvoa, että lupaehtoja noudatetaan. Ei rakennusvalvonnan edustaja pysty mitenkään katsomaan joka risauksen perään, Hokkanen sanoo.
Koska resurssit ovat rajalliset, naapurien ilmoituksista on Hokkasen mukaan hyötyä rakennusvalvonnalle.
– Rakennustarkastaja voi sitten mennä katsomaan, onko jotain ylilyöntejä tapahtunut.
Jos ylilyöntejä on tapahtunut, rakennusvalvonnalla on keinoja puuttua niihin. Viimesijaiset pakkokeinot ovat rakennustyön keskeyttäminen, teettämisuhka ja uhkasakko.
Veininmäessä on Matti Ollilan mukaan tapahtunut muutakin omituista.
Nyt rakennettavalla alueella oli aikoinaan yksityinen luonnonsuojelualue, joka oli kuitenkin mahdollista purkaa, kun alue haluttiin rakentaa.
– Alue on ensin luonnonsuojelualue ja sen jälkeen täystuho. Tuntuu, ettei luonnonsuojelualueella ole mitään merkitystä, Ollila ihmettelee.
Kolmas ihmettelynaihe liittyy mystisesti kadonneisiin metsälehmuksiin.
– Vuonna 2018 laaditussa luontolausunnossa todettiin, että alueella kasvaa nuoria metsälehmuksia ja 15 x 10 metrin kokoinen alue olisi syytä jättää luonnonalueeksi. Sitten ykskaks lehmuksia ei enää ollutkaan ja kaupunki tilasi uuden lausunnon, jossa todettiin, että lehmuksia ei enää ole, Ollila kertoo.
– Kenen moottorisaha siellä on laulanut? Paha mennä syyttämään. Olisi pitänyt olla kärppänä kuvaamassa, hän toteaa.