Espoon uusin korkean rakentamisen keskus rakenteille ehkä jo 2024 – luontojärjestöt edelleen epäileväisiä

Finnoon metrokeskuksen asuinrakentaminen voisi nopeimmillaan alkaa jo vuonna 2024, arvioi alueen kehittämisestä vastaava projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupungilta.

Tällä hetkellä metroaseman ympärillä Finnoossa on tyhjää hiekkakenttää. Paikalle pitäisi kuitenkin nousta jopa 26-kerroksisten tornitalojen metsä yli 3 000 asukkaalle. Metrokeskukseen sijoittuu myös koko Finnoon alueen noin 17 000 tulevaisuuden asukkaan kaupallisia ja julkisia palveluja.

Keskuksen rakentaminen on viivästynyt viereistä Suomenojan lintukosteikkoa koskevan kiistan vuoksi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi alkuperäisen kaavan keväällä 2020, sillä arvokasta lintukosteikkoa ei oikeuden mielestä turvattu riittävästi. Maanantaina Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi KHO:n näkemysten pohjalta uudelleen valmistellun kaavan.

Lintukosteikon riittämätön suojaaminen käy kalliiksi Espoolle: uuden merellisen kaupunginosan keskusta viivästyy ja metrosta astutaan Finnoossa aluksi rakentamattomalle pellolle

Finnoon metroasema seisoo yksinäisenä keskellä hiekkakenttää lintuja koskevan kiistan vuoksi – valtuusto hyväksyi nyt toistamiseen metrokeskuksen uudistetun kaavan

Jos valtuuston päätöksestä ei valiteta, ensimmäisiin töihin alueella voitaisiin Leivon mukaan päästä nopeastikin.

– Kaupunki pystyisi aloittamaan katujen ja muun infran rakentamisen ensi vuoden loppupuolella. Ensimmäisten talojen rakentaminen voisi alkaa 2024, Leivo arvioi.

Mutkia matkaan voivat tuoda suhdanteet. Asuntokauppa on jäissä ja uusia aloituksia pohditaan Leivon mukaan nyt todella tarkasti. Projektinjohtaja uskoo kuitenkin, että Finnoon kaltaiselle alueelle tulee olemaan kysyntää.

– Finnoon on niin kutsuttu premiumalue, jollaiselle on jonkin verran kysyntää aina. Kunhan korot hellittävät ja Ukrainan sodassa saadaan ratkaisu, tilanne voi asuntomarkkinoillakin kuumentua jälleen, Leivo uskoo.

Kaavasta valittanut lintuyhdistys Tringa ja Espoon ympäristöyhdistys ovat arvostelleet uuttakin kaavaa. Heidän mielestään keskuksen lintukosteikon puoleinen asuinkortteli olisi pitänyt jättää kokonaan rakentamatta.

Espoo haluaa metrovarteen arvoalueen, jonka tornitaloista siintää meri, vastassa ovat punasotka, mustakurkku-uikku ja jopa 4 000 lokkia – kaavaa on väännetty vuosia, eikä yksimielisyyttä näy vieläkään

Tätä esitti maanantain valtuustossa myös vihreiden Risto Nevanlinna, joka esitti reunimmaisen asuinkorttelin muuttamista puistoksi. Vihreiden ja perussuomalaisten kannattama esitys kaatui äänin 52–21.

Korttelin rakentamatta jättäminen merkitsisi Leivon mukaan sitä, että asuntojen määrä metrokeskuksessa vähenisi merkittävästi. Hänen mielestään lintukosteikko on nyt turvattu riittävästi.

– Kaavoituksessa on koko ajan tiedostettu, että lintukosteikko on arvokas. Asiantuntijoiden mukaan suojavyöhyke on riittävä, Leivo huomauttaa.

Hän toivoo, ettei kaavasta enää valiteta.

– Olemme nyt laittaneet kuntoon ne asiat, joista KHO huomautti. On vaikea nähdä, mikä kaavassa voitaisiin enää muuttaa. Jos siitä valitetaan, joudumme edelleen odottamaan. Muualla Finnoossa rakentaminen kuitenkin jatkuu.

Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen pitää harmillisena sitä, ettei Nevanlinnan esitystä reunimmaisen korttelin jättämisestä puistoksi hyväksytty. Tringan näkemyksen mukaan kortteli on liian lähellä kosteikkoa ja sen rakentaminen on liian massiivista.

Rakentainen uhkaa Leppäsen mukaan erityisesti naurulokkiyhdyskutaa. Naurulokit ovat kosteikon avainlaji, sillä puolustaessaan pesiään kärkkäästi ne suojaavat myös muita lintuja.

Hyvänä Leppänen pitää sitä, että suojelumääräykset on nyt vahvistettu asemakaavaan.

Aikooko Tringa valittaa kaavasta uudelleen?

– Emme ole päättäneet sitä vielä. Kartoitamme ensin vaihtoehtoja. Joka tapauksessa Tringa toimii jatkossakin Suomenojan lintujen puolesta, hän sanoo.