– Vähän häiritsee muttei niin, että asiasta kehtaisi valittaa, sanoo Laurinlahdessa hölkkäävä Ilpo Eskås.
Huippusuositun Espoon Rantaraitin rakentaminen ei ole juuri edennyt viime vuosina.
Esimerkiksi erimielisyydet puistoalueiden hankkimisesta kaupungille jumittavat Rantaraitin rakentamista Nuottaniemessä, Laurinlahdessa ja Soukanniemessä Kasavuoren kupeessa.
Näissä paikoissa asemakaavat osoittavat Rantaraitin kulkemaan rannassa, mutta koska maakaupoista ei ole päästy sopuun, ei raittia ole päästy rakentamaan.
Kivenlahtelainen Ilpo Eskås tulee juosten vastaan Laurinlahdessa lähellä kohtaa, jossa raitti koukkaa rannasta autotien reunaan.
– Vähän häiritsee, muttei niin, että asiasta kehtaisi valittaa. Hyvin täällä pääsee kiertelemään muutenkin, Eskås vastaa kysymykseen, harmittaako se, ettei Rantaraitti ole kaikkialla nimensä veroinen.
Nyt maaliskuussa valtuutetut ovat vääntäneet siitä, voidaanko Rantaraitti rakentaa rantaan Nuottaniemessä, vaikka se tarkoittaisi maan pakkolunastusta.
– Tilanne on ollut tällainen jo toistakymmentä vuotta, toteaa Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska.
Rantaraittia parannettiin Nuottaniemessä edellisen kerran vuonna 2010, kun Nuottakujan päähän saatiin pätkä raittia ja Sepetlahteen rakennettiin silta.
Tanska toivoo, että päättäjät linjaisivat käytettävissä olevista keinoista, esimerkiksi pakkolunastuksista, koko Rantaraitin osalta.
Vapaaehtoisia kauppoja ei ole syntymässä.
Harri Tanska
– Tonttiyksikkö on neuvotellut asiasta aikoinaan yksityisten maanomistajien kanssa. Kaupanteossa ei kuitenkaan ole päästy eteen päin. Vapaaehtoisia kauppoja ei ole syntymässä.
Espoon tonttiyksiköstä kerrotaan, että viimeksi pakkolunastukseen mentiin Kaitalahdella vuonna 2018 ja sitä edellinen lunastus on vuodelta 2005 Koukkuniemessä.
Rantaraittia saataneen seuraavaksi lisää Espoonlahden pohjukkaan Kallvikiin. Ranta on siellä kaupungin omistuksessa ja alueella on tuore asemakaava, Tanska kertoo.
Kallvikissa hankkeen eteenpäin viemistä hidastaa kuitenkin Rantaraitin puistosuunnitelmasta Helsingin hallinto-oikeuteen tehty valitus.
Kallvikiin pätkä olisi noin puolen kilometrin mittainen, ja rakentamaan voitaisiin päästä ensi vuonna, Tanska arvioi.
– Kun puistosuunnitelma saa lainvoiman ja saamme määrärahat budjettiin.
Kallvikista länteen päin mentäessä Rantaraitin rakentamista hidastaa asemakaavan puuttuminen. Asemakaavan valmistumista odottaa myös Ruukinrannan pätkä lähellä Helsingin rajaa.
Finnoossa Rantaraitti odottaa niin ikään kaavaratkaisuja.
Uudentyyppistä Rantaraittia saatetaan tulevaisuudessa saada Kaitaan eteläpuolelle, sillä kaupunki tutkii voitaisiinko raitti Kaitarannasta Hanikkaan tehdä ponttoonirakenteisena.
– Kelluva rakenne palvelisi kokonaisuutta, kun merellinen Hanikka jää nykylinjauksella Rantaraitin ulkopuolelle. Tämä on ollut suunnittelujonossa. Ajatuksena on, että tässä lähdettäisiin liikkeelle tällä vuosikymmenellä, sanoo Tanska.
Rantaraittia pääsee kulkemaan rantoja myöten 38,6 kilometrin matkalla. Kauempana rannasta sijaitseva osuus on noin kolmen kilometrin mittainen. Rantaraittia on rakentamatta kaikkiaan vajaat 12 kilometriä, joista lähitavoitteisiin kuuluvia osuuksia on noin neljä kilometriä.
Rantaraitin rakentamisesta, mutta myös pelisäännöistä tulee kaupungille paljon palautettua.
Jotkut toivovat, että rantaraittia levennettäisiin, jotkut polkupyöräilijöiden häätöä raitilta, kertoo Tanska.
Tällä hetkellä raitilla saa kulkea polkupyörällä. Ainoastaan Mellstenin rannan kohdalla suositellaan pyöräilijöiden siirtyvän kadun varteen pyöräilemään.
Rantaraitin varrelle on tulossa myös uusia palveluja. Esimerkiksi Soukan Klobbenille suunnitellaan ympärivuotisesti toimivaa ravintola- ja saunarakennusta.
Rantaraitilla tiistaina vastaan Laurinlahdessa kävelleet Leena Uravuo ja Liisa Michelsson toivovat raitin varrelle Kivenlahteen uutta kahvilaa puretun tilalle.
Raitilta rannasta puuttuvat pätkät eivät heitä häiritse.
