Hyvinvointi | Antti Kuparinen, 37, päätyi paarman pureman vuoksi infektio-osastolle tiputukseen – "Molempia jalkojani alkoi särkeä aivan mielettömästi, ja kuume nousi 39,7:ään"
Kaksi vuotta sitten heinäkuussa Kuparinen osallistui telttaleirille, ja siellä jokin hyönteinen puri tai pisti häntä jalkaan. Se johti yhdeksän kuukautta kestäneeseen sairauskierteeseen.
Kesäisen ötökänpiston seuraus voi olla jopa sairaalareissu. Tämän oppi helsinkiläinen valokuvaaja Antti Kuparinen, 37.
Kaksi vuotta sitten heinäkuussa Kuparinen osallistui telttaleirille, ja siellä jokin hyönteinen puri tai pisti häntä jalkaan. Se johti yhdeksän kuukautta kestäneeseen sairauskierteeseen.
– Sunnuntaiaamuna heräsin jalka turvoksissa. Siinä näkyi puremajälki eli punainen läiskä. Jalkani muistutti elefantin jalkaa, mutta en kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, koska ”jos se ei ole irti, sitä voi käyttää”, Kuparinen kuvailee.
Puolitoista viikkoa pistosta hän alkoi saada oireita.
– Niska tuntui jäykältä, imusolmukkeet turposivat ja minulla oli flunssainen olo. Se päivä oli tiistai. Keskiviikkona nousi kuume. Menin lääkäriin, koska minulla oli sen viikon lauantaina hääkuvaus. Lääkäri antoi antibiootit kokeeksi.
Laskin, että terveysasemalta lähtien minua hoiti yhteensä 23 lääkäriä. Yhdessä vaiheessa huoneeseen tuli lääkäri, joka oli kuin televisiosarjasta Tohtori House. Tämä House seurasi vointiani seuraavat kuukaudet .
Antti Kuparinen
ANTTI KUPARINEN ei toipunut ajoissa työkuntoon.
– Perjantaina kuume nousi lisää ja menin takaisin lääkäriin. Halusin saada sairaustodistuksen, koska en pystynyt menemään keikalle ja piti saada korvaaja tilalleni. Tämä lääkäri sanoi, että älä suotta syö sitä antibioottia.
Sunnuntaina piti taas lähteä lääkäriin kolmannen kerran viikon sisällä. Tällä kertaa Haartmanin sairaalan päivystykseen Helsingissä.
– Molempia jalkojani alkoi särkeä aivan mielettömästi. Kuume nousi, se oli 39,7. Nyt sairaalassa jo huolestuttiin.
– Koska kuume oli korkea ja kaikki imusolmukkeeni olivat turvoksissa, minut otettiin sisään osastolle ja laitettiin tiputukseen.
Sairaalassa aloitettiin myös testien ottaminen. Ensimmäiseksi testattiin HIV ja sukupuolitaudit sekä pusutauti eli mononukleoosi, johon oireet sopivat.
– Lääkärit sanoivat, että ”kun kaveri on tuonnäköinen ja imusolmukkeet noin turvonneet, niin testataan”, Kuparinen naurahtaa.
Testit tehtiin seuraavalla viikolla vielä pariin kertaan, mutta tulos oli aina negatiivinen.
Imusolmukkeiden turvotuksen vuoksi tehtiin magneettikuvaus.
– Haluttiin selvittää, onko minussa jotain sisäisesti vialla. No, sainkin varjoaineesta allergisen reaktion. Olin kuin tulessa sisältä, ja vartin ajan huusin kuin kuoleva, Kuparinen kertaa.
Seuraavaksi tulikin opiaatteja suonensisäisesti. Ja antibiootteja jälleen.
– Minulla todettiin keuhkopöhö eli liikaa nestettä keuhkoissa ja munuaisten kuivumista – samaan aikaan.
Jalka parani kyllä, mutta nykyisin saan kaikista hyönteistenpistoista isot jäljet. Ja sen olen oppinut, että pyrin välttämään ötäkänpuremia.
Antti Kuparinen
Tässä vaiheessa potilas siirrettiin HYKS:n infektiosairauksien osastolle. Huonekavereina oli malariaa potenut pariskunta.
– Siellä testattiin aivan kaikki. Laskin, että terveysasemalta lähtien minua hoiti yhteensä 23 lääkäriä. Yhdessä vaiheessa huoneeseen tuli lääkäri, joka oli kuin televisiosarjasta Tohtori House. Tämä House seurasi vointiani seuraavat kuukaudet
Potilas kotiutettiin viiden päivän jälkeen, koska kuumekin oli jo laskussa. Imusolmukkeet olivat edelleen turvoksissa. Diagnoosina oli paarman pureman aiheuttama virus. Borrelioosia ei ollut, sekin testattiin kolmeen kertaan, ja joka kerta annettiin varmuuden vuoksi antibioottikuuri.
– Kävin kuukauden välein kontrollissa, yhdeksän kuukauden jälkeen eli vuoden 2019 toukokuussa viimeisen kerran. Sinä aikana puhkesi astma ja fyysinen rasitus nosti aina kuumeen.
Paarman purema muistutti olemassaolostaan vielä kerran. Viime vuoden kesäkuussa Kuparinen matkusti lomalle Tanskaan. Päivää ennen lähtöä hän kävi näyttämässä vanhaa puremapaikkaa: se oli taas oireillut. Ihoon nousi kahden euron kolikon kokoinen punertava läntti, ja iho ympäriltä punotti.
– Terveysaseman lääkäri arveli, että olin raapaissut hyttysenpureman auki, ja antoi taas varmuuden vuoksi antibioottikuurin. Toisena päivänä Tanskassa jalka turposi, ja sitten mentiin Tanskassa sairaalaan.
Siellä neuvottiin luottamaan antibioottikuuriin.
– Jalka parani kyllä, mutta nykyisin saan kaikista hyönteistenpistoista isot jäljet. Ja sen olen oppinut, että pyrin välttämään ötäkänpuremia.
Suomen kesässä ihmistä vaanii useampi pistävä tai pureva hyönteinen. Yleensä ne ovat kiinnostuneet meistä ravinnonlähteenä, muutama pistää puolustautuakseen. Vakavat seuraukset ovat erittäin harvinaisia.
Vaarallisimpana pidetään punkkia, joka levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.
– Niistäkin borrelioosi paranee antibiooteilla, ja puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua rokotteella, sanoo Terveystalon yleislääkäri Toni Vänni.
Vännin mukaan on todella huonoa tuuria, jos kehoon tulee vakava infektio. Puremasta voi toki päästä elimistöön muutakin elävää, kuten virus tai bakteeri. Hyttyset voivat levittää virustauteja, kuten pogostantautia ja Inkoo-virusta.
– Tänä kesänä on ollut jonkin verran borrelioosia. Jänisruton aika ei ole ihan vielä.
Yleensä hyönteisen piston tai pureman aiheuttama reaktio johtuu hyönteisten erittämästä myrkystä tai niiden syljen sisältämistä ärsyttävistä aineista. Myrkyt ja syljen entsyymit ovat usein myös allergeeneja, joille allergiaan taipuvainen henkilö voi herkistyä.
Hyttysen, mäkäräisen ja polttiaisen tapauksessa ihminen saa reaktion hyönteisen syljestä. Ampiaiset ja muun pistiäiset lahjoittavat ihmiseen myrkkyään, joten ne voivat aiheuttaa jopa hengenvaarallisia tilanteita.
Suurin osa pärjää pistojen kanssa. Niihin voi ottaa antihistamiinia ja laittaa hydrokortisonivoidetta. Tarvittaessa lääkäriltä saa vahvemmat lääkkeet. Olen tänä kesänä nähnyt potilaan, joka tuli hoitoon useiden hyttystenpistojen vuoksi.
Terveystalon yleislääkäri Toni Vänni
Paarma tekee ihoon reiän. Paarman jäljiltä pistopaikassa on vetistävä näppylä ja usein myös näkyvä turvonnut alue. Joillekin tulee myös nokkosihottumaa, ja paarman puremat voivat infektoitua.
Borrelioosista syytetään yleensä punkkia, mutta myös paarma voi levittää borrelioosia ja jänisruttoa.
Se, miten ihminen reagoi hyönteisten pistoihin, on kiinni geeneistä.
– Suurin osa pärjää pistojen kanssa. Niihin voi ottaa antihistamiinia ja laittaa hydrokortisonivoidetta. Tarvittaessa lääkäriltä saa vahvemmat lääkkeet. Olen tänä kesänä nähnyt potilaan, joka tuli hoitoon useiden hyttystenpistojen vuoksi.
Voimakkaisiin oireisiin voi kokeilla myös kyypakkausta ja kylmähoitoa. Joissain vinkeissä neuvotaan laittamaan ampiaisen piston päälle sokeripala tai täysi vesipullo.
– Niiden pitäisi poistaa myrkkyä, mutta eivät ne taida auttaa siihen. Saa niitä kokeilla, pistokohtaan saa painon tunteen ja se voi helpottaa.